Kaatopaikkoja ei tarvitse suojata lintuinfluenssan vuoksi

Maa- ja metsätalousministeriön mielestä torjuntajärjestelmien rakentaminen kaatopaikoille lintuinfluenssan takia ei ole tarpeellista. Kunnat saavat itse päättää, rakentavatko ne kaatopaikoille järjestelmiä lintujen torjumiseksi.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV päätti suojata Ämmässuon kaatopaikan työntekijöitä asennuttamalla verkon kaatopaikan päälle. Sen pystytys kuitenkin epäonnistui, ja nyt Ämmässuolle aiotaan rakentaa uusi lokkien torjuntajärjestelmä.

Myöskään lintujen ruokintaa ei olla kieltämässä, vaan päätöksen ruokinnasta saa tehdä jokainen kunta itse.

- Lintuinfluenssan torjumisen kannalta ruokinnan kieltämisellä ja kaatopaikkojen suojaamisella ei ole mitään ratkaisevaa merkitystä. Niiden vaikutus on vähäinen tai lähes olematon, sanoo maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Matti Aho.

Metsähallitus: Sorsia ja hanhia ei saa ruokkia valtion mailla

Metsähallitus on sen sijaan kieltänyt sorsien ja hanhien jyväruokinnan valtion mailla riistanhoidollisessa tarkoituksessa. Se katsoo, että kevätruokinta kerää lintuja yhteen sekä lisää lintuinfluenssan tartuntariskiä.

- Päädyimme tähän ratkaisuun siksi, että emme tiedä, mitä lintuinfluenssan tullessa Suomeen seuraa, ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksen luontopalveluista perustelee linjausta.

Ruokintakielto ei koske luontomatkailuyrittäjiä, jotka ovat tehneet lintujen ruokinnasta kirjallisen sopimuksen Metsähallituksen kanssa.

- Teimme päätöksen ajatellen lähinnä riistamiesten linturuokintaa, joka on luvanvaraista. Päätös ilmeisesti tulkittiin ensin siten, että se koskisi myös yrittäjien käyttöoikeussopimuksia. Emme kuitenkaan ottaneet niihin ollenkaan kantaa, Bisi oikaisee väärinymmärrystä.

Tähän saakka Metsähallituksen lisäksi muun muassa luontoharrastajat ja metsästysseurat ovat harrastaneet kevätruokintaa houkutellakseen lintuja tietyille alueille.

Ylilyöntejä vältettävä

Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestö BirdLife Suomi on huolissaan ylilyönneistä lintuinfluenssan torjunnassa. Järjestö pitää lintuinfluenssaa suurempana uhkana ihmisten liiallista tautipelkoa. BirdLife mainitsee esimerkkeinä lintujen talviruokinnan kieltämisen ja muuttolintujen hätistämisen levähdyspaikoilta.

Suomessa pesii vuosittain lähes 100 miljoonaa lintua. Näistä valtaosa tulee myös ensi kesänä olemaan terveitä, ja BirdLife muistuttaa, että terveet linnut eivät aiheuta tartuntavaaraa.

Maailmassa on vuoden 2003 jälkeen sairastunut lintuinfluenssaan 193 ihmistä, joista 109 on kuollut. Euroopassa tautiin ei ole sairastunut vielä kukaan.

Kaikki tähänastiset tartunnat ovat tulleet siipikarjan kautta. Suomessa siipikarjan omistajia on kehotettu pitämään linnut sisällä. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Ahon mukaan mahdollisuus lintuinfluenssan leviämiseen siipikarjaan on Suomessa pieni.

- Leviäminen on erittäin epätodennäköistä sen takia, että suomalaisilla siipikarjatiloilla työturvallisuus on perinteisesti pidetty korkealla, ja nyt kaikkien varotoimien pitäisi olla käytössä, Matti Aho sanoo.

(MTV3-STT)