Apulaisprofessori arvostelee Nohynekia – "long covidin" oirekuvaa ei ole otettu huomioon riittävästi

Hän nostaa erityisesti esiin long covidin eli pitkään jatkuvat koronaoireet ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin lausunnot.

– Minä en voi käsittää, miten Nohynek voi toistuvasti (ei tosin aina) ohittaa long covidin. Eikö hänen arvioonsa vaikuta usean prosentin tartunnan saaneista nuorista pitkäaikainen sairastuminen? Long covidia ei tunneta tarpeeksi, mutta eihän se ole syy jättää asia huomiotta.

– Nohynek ym. puhuvat huolellisten arvioiden merkityksestä. Olisipa meillä viranomainen, joka näitä toimittaisi keskustelun tueksi – myös sairaaloiden ja long covidin taakasta eri tartuntojen määrillä. Nyt mennään ihan mutulla, ja se on THL:n vika, Tuuli Lappalainen kirjoittaa Twitter-ketjussaan.

Tutkimus: Yli puolella 16-30-vuotiaista pitkään jatkunutta oireilua

Esimerkiksi Norjan Bergenissä sijaitsevassa Haukelandin yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50 prosentilla 16–30-vuotiaista koronan lievänä sairastaneista oli kuusi kuukautta tartunnan jälkeen edelleen oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta ja keskittymisvaikeuksia.

"10 kuukaudessa vanhentunut strategia on heikko perustelu"

Tuuli Lappalaisen mukaan Suomessa nojataan edelleen pitkälti syksyn 2020 rokotestrategiaan.

– Mutta silloin ei tiedetty rokotteista eikä long covidista. 10 kuukaudessa vanhentunut strategia on heikko perustelu. EU:n 4/2021 strategia kansallisille viranomaisille on paljon parempi, hän huomauttaa.

Hanna Nohynek on arvioinut, että Suomi tarvitsee pian uudet mittarit koronaepidemian seurantaan.

Hänen mukaansa keskeistä on jatkossa, että pelkkien tartuntamäärien tuijottamisen sijaan seurattaisiin, kuinka paljon ihmisiä on koronaviruksen vuoksi sairaala- ja tehohoidossa sekä millaisia ovat niin sanotun "long covidin" eli pitkäkestoisen koronaoireilun määrät.

– Meidän pitäisi suojatoimia virittää sen mukaisesti, että niistä saadaan suurin mahdollinen terveydellinen kokonaishyöty. Se on minun viestini, hän sanoi Uuden Suomen haastattelussa heinäkuun alussa.

Nohynekin mukaan siitä pitäisi käydä keskustelua, millaiset toimet ovat epidemian leviämisen estämisessä riittävän vaikuttavia, että niitä pitäisi linjata valtakunnallisella tasolla, ja mitä paikallisella tasolla.

Tuuli Lappalainen pitää hienona, että keskustelua halutaan avata

– Arvostan Nohynekin asiantuntemusta, vaikka olenkin asiasta osittain eri mieltä. En halua liioitella, ja ei nyt revitä pelihousuja totaalisesti – myös Nohynek puhuu varovaisuudesta lähikuukausina, hän sanoo.

"Annammeko lapsille ja nuorille mahdollisuuden saada rokote ennen tartuntaa?"

Lappalaisen mukaan suurin ongelma tällä hetkellä ovat kuitenkin nuorten vajaasti rokotettujen hurjat tartuntaluvut ja heikohko rokotusinto.

– Ja mitä tekee viranomainen motivoidakseen nuoria varovaisuuteen ja rokotuksiin? Korostaa toistuvasti, kuinka meidän on opittava sietämään koronaa keskuudessamme.

– Vallitseva näkemys on se, että me kaikki saamme joko rokotuksen tai tartunnan. Annammeko me tänä kesänä ja syksynä nuorille ja lapsille mahdollisuuden saada rokote ennen tartuntaa? Onko heille kerrottu riittävästi rokotteen tärkeydestä itselle ja muille, hän kysyy.

Lappalainen toivoisi THL:n kannustavan ihmisiä ottamaan rokote.

– Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että korkea rokotuskattavuus mahd. nopeasti on kaikista tärkein asia. Eikö THL:n porukka voisi keskittyä tsemppaamaan ihmisiä tähän? Rokotetun väestön eloa tämän viruksen kanssa ehtii kyllä puida myöhemminkin, Lappalainen jatkaa.