Ritva taistelee Ruotsin koronarintaman etulinjassa "vääpelinä" – tältä tilanne näyttää lähietäisyydeltä erikoislääkärin näkökulmasta: "Tautikuvan raju ilmeneminen on kyllä pysäyttänyt"

4:18
Ruotsissa on saatu lupaavia tuloksia koronaviruksen hoidossa.

Ritva Kiiski-Berrgren on toiminut erikoislääkärinä Ruotsissa jo vuosikymmeniä. Silti tehohoidossa olleiden koronapotilaiden raju tautikuva pysäytti hänet.

Ruotsin koronavirustilanne on ollut alusta lähtien kriittisempi kuin Suomen. Tähän mennessä Ruotsissa on todettu yhteensä yli 74 000 koronavirustartuntaa, ja esimerkiksi torstaina uusia tartuntoja todettiin vajaat 500. Koronakuolemia maassa on puolestaan vahvistettu noin 5 500.

Vaikka tilanne on hurja, Ritva Kiiski-Berrgrenin mukaan se ei ole samanlainen kaikkialla Ruotsissa. Kiiski-Berrgren tietää mistä puhuu, sillä hän työskentelee anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärinä Uumajan yliopistollisen sairaalan teho-osastolla. Lisäksi hän tekee osa-aikaisesti töitä myös Ruotsin Tehohoitorekisterille.

– Ruotsi ei ole yksi harmaa möhkäle, jossa kaikki tapahtuu samalla tavalla. Paikallisia eroja on varsin paljon, hän huomauttaa.

Uusien tautitapauksien määrässä mitattuna Västerbotten on ollut viime viikkoina hyvin rauhallinen. Kiiski-Berrgrenin mukaan hiljaista on ollut myös esimerkiksi Skonessa ja Gotlanissa.

– Meillä ei ole ollut nyt yli viikkoon yhtään tehohoitopotilasta. Eikä tehohoitoon ole tullut yli kolmeen viikkoon uusia potilaita, hän kertoo.

– Juuri nyt eletään melkein normaalia arkea meidän toiminnassa.

"Ehkä ensimmäinen kerta omalla kohdalla, kun..."

Kiiski-Berrgren on työskennellyt Uumajassa 12 vuotta ja ennen sitä hän työskenteli 25 vuotta Uppsalassa.

Nyt hän on ollut koronataistelun etulinjassa "vääpelinä". Hän on vastannut koko tehohoito-osaston toiminnasta, ollut vastuussa lääkäritiimistä sekä seurannut todella läheltä vaikeasti sairastuneiden koronapotilaiden taistelua tehohoidossa.

Erikoislääkäri kertookin, että vaikka hän on ollut alalla pitkään, niin tällaista hän ei ollut vielä kohdannut.

– Tehohoitoon joutuneiden potilaiden tautikuvan raju ilmeneminen on kyllä pysäyttänyt ja monta kertaa tullut mieleen, että kyllä sitä minäkin saattaisin tuossa sairaalasängyssä olla, ja toivoisin sitten tietysti, että siitä taudista selviäisin, Kiiski-Berrgren myöntää.

– Ehkä ensimmäinen kerta omalla kohdalla, kun sanoo näin, että olen ihan henkilökohtaisesti sen kokenut, minkälaista on joutua tehohoitopotilaaksi, kun sitä ihan läheltä on seurannut.

Potilaiden kanssa on myös joutunut tekemään paljon töitä, sillä taudinkuva on vaihdellut potilailla todella paljon.

– Monilla potilailla on ollut hyvin pitkät hoitoajat, ja hoidon ja taudin kulku on ollut sellaista vuoristorataa: on ollut parempaa ja huonompaa. Tuntuu myös, että näiden potilaiden kanssa saa tehdä paljon töitä, että he selviävät vaikeimmasta tautimuodosta.

Vapaa-aikanaankaan Kiiski-Berrgren ei ole voinut olla ajattelematta pandemiaa, sillä hän hoitaa Tehohoitorekisteriä ja on ollut pystyttämässä useita tutkimusprojekteja.

– Ei tätä ole voinut viikonloppunakaan unohtaa, koko ajan jotain siihen liittyvää tekeillä.

Suomessa ja Ruotsissa samat huolet

Suomessa oltiin koronan huippuvaiheessa huolissaan tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Suomessa paikat ovat riittäneet hyvin, mutta mikä tilanne on ollut Ruotsissa?

– Huhti-toukokuussa meillä oli Ruotsissa enimmillään 500 potilasta tehohoidossa, ja potilaat hoidettiin silloinkin. Nyt tällä hetkellä tehohoitopotilaita on reilusti alle sata, niin paikkoja on ollut tarjolla, Kiiski-Berrgren kertoo.

– Mutta silloin taudin huippuvaiheessa on varmasti ollut sairaaloita, joissa on paikat olleet loppumassa. Erityisesti Keski-Ruotsin alueella Tukholman lähistöllä. Kyllä tiedän, että potilaita on siirretty toisiin sairaaloihin, joissa on ollut paikkoja.

Toinen asia, mistä Suomessa puhuttiin tautihuipun kohdalla paljon, oli suojavarusteiden riittävyys. Myös Ruotsissa oli pulaa varusteista.

– Kyllä niistä on ollut pulaa ja vaikeuksia hankkia lisää, Kiiski-Berrgren myöntää.

Ongelmia tavaroiden saamisen kanssa oli hänen mukaansa erityisesti huhtikuussa, jolloin pandemia kiihtyi intensiivisimmin.

– Se vaihteli vähän viikoittain. Välillä oli pulaa suojamaskeista, välillä suojatakeista ja milloin mistäkin. Ja myöskin jonkin verran on ollut, jos nyt ei pulaa, niin ainakin signaaleja siitä, että joidenkin lääkkeiden toimituksissa saattaa olla viivästyksiä, koska olemme saaneet vähän ohjeita käyttää tiettyjä valmisteita säästeliäästi, ja esimerkiksi leikkaustoiminnassa on tiettyjä nukutuslääkkeitä säästelty tehohoitoa varten.

Suomeen oppia Ruotsin erheestä

Kiiski-Berrgren toteaa, että ongelma suojavarusteiden hankinnan suhteen oli siinä, kuinka asiat oli järjestetty sote-toiminnassa, kun sosiaali- ja terveyspuoli on eriytetty eri toimijoille.

– Vaikeuksia on ollut tilauksien priorisoinnissa ja toimittamisessa. Täällä Ruotsissa sotesta ”so” eli sosiaalipuoli on kuntien vastuulla ja ”te” eli terveys on maakuntien vastuulla, hän selittää.

– Nyt pandemian aikana huomattiin, että näillä kahdella toimijalla ei ole välttämättä mitään hyviä selviä kanavia tai rakenteita ja vastuuhenkilöitä, jotka olisivat päässeet helposti yhteistyöhön esimerkiksi tavaroiden hankinnassa. Siinä oli hakemista, ennen kuin päästiin toimimaan tehokkaasti, hän jatkaa

Kiiski-Berrgren huomauttaa, että tämä kannattaa ottaa huomioon myös Suomessa, kun suunnitellaan uusia sote-alueita.

– Olisi varmaan Suomenkin viisasta katsoa, ettei vahingossa pääse tulemaa tällaista tilannetta, että asiat ovat aivan eriytyneet. Että päätöksentekijät ja budjetit on sitten kriisitilanteessa hankala solmia yhteen, kun ei ole tultu ajatelleeksi sitä etukäteen.

Tällä hetkellä maailmalla puhutaan paljon koronaviruksen toisesta aallosta, ja siitä, voiko pandemia lehahtaa uudestaan valloilleen. Lomakausi ainakin saattaa tehdä tehtävänsä, sillä esimerkiksi Ruotsissa pelätään nyt, että Gotlannissa rannoilla ja ravintoloissa turvaväleistä piittaamattomat lomailijat aiheuttavat uuden viruslingon.

Kiiski-Berrgren lähettääkin terveisiä, että vaikka rajoituksia on Suomessakin höllennetty, niin ne kannattaa silti edelleen huomioida.

– Meillä ei ole vielä tarjolla rokotetta, ja niin kauan kuin sitä ei ole, niin virus jatkaa leviämistään, jos sille annetaan mahdollisuus. Eli turvavälejä ja suojauksia on hyvä jatkaa, ja kyllä sitä painotetaan täällä Ruotsissakin nyt kovasti, hän sanoo.

– Suojautumalla estetään tautia lehahtamasta uudestaan isommaksi epidemiaksi.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja