Terveydenhoitohenkilökunnalla on edessään iso työ, kun koronapotilaiden altistamia ihmisiä jäljitetään entistä tarkemmin ja määrätään karanteeniin. Koronaepidemian pahiten koskettamissa pääkaupunkiseudun kunnissa jokaista sairastunutta kohti on määrätty kotiin noin 2–3 altistunutta.
Luvut todennäköisesti kasvavat, kun rajoitustoimia puretaan ja ihmiset alkavat kohdata toisiaan enemmän. Karanteenipäätöksiä odotetaan lisää myös sen takia, että tietoon tulee enemmän tautitapauksia, kun testausta lisätään.
Altistuneiden jäljittäminen on kuin salapoliisityötä, jota hoitajaryhmät tekevät omien kuntiensa alueella. Puhelinhaastattelussa sairastuneen kanssa käydään läpi niin perhe, tavatut ystävät, kollegat kuin tilaisuudetkin, joissa sairastunut on käynyt, kertoo Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen.
Lue myös: THL vähensi maaliskuussa koronapotilaiden vieressä istuneiden jäljitystä – resursseja haluttiin siirtää muualle
Tuhansia soittoja
Vantaalla karanteeniin laitettuja oli viime viikolla kerättyjen tietojen mukaan yli 1 200, kun sairastuneita oli samaan aikaan noin 300. Osa sairastuneista on altistanut paljon ihmisiä, osa ei välttämättä ketään.
– Prosessi on nyt jo todella työllistävä, kun miettii, että olemme soitelleet 1 200 ihmiselle, ja heille annetaan vielä numero, johon voivat tarvittaessa olla yhteydessä. Heille soitetaan myös karanteenin päättyessä, Valtonen kertoo.
Lue myös: Olisiko taudin tukahduttaminen oikea tie ulos koronarajoituksista? – "Hillitsemisen hintalappu on liian korkea"
Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan leviämisen estämisessä on onnistuttu toistaiseksi hyvin.
– Pääsääntöisesti tämä on onnistunut hyvin kuten käsittääkseni koko Suomessa. Kansalliset skenaariot on alitettu koko ajan, Metso toteaa.
Espoossa oli laitettu viime viikon tiedoin karanteeniin hieman toista tuhatta ihmistä, kun sairastuneita oli samaan aikaan nelisensataa. Helsingissä kotiin oli käsketty perjantaihin mennessä yhteensä noin 4 000 ihmistä, kun sairastuneita oli 1 642.
Helsingin kaupungilta kerrotaan, että jäljitystyötä tekee Helsingissä yli 80 työntekijää. Vantaalla heitä on noin kymmenkunta.
Lisää aiheesta: Suuri osa kesän tapahtumista on peruttava koronan takia - pääministeri Marin kertoi ettei yli 500 ihmisen tapahtumia ole heinäkuun loppuun asti tulossa
Perheenjäsenet altistuneita
Karanteeni tarkoittaa ihmisen liikkumisvapauden rajoittamista. Karanteenipäätöksen yhteydessä varmistetaan, että joku tuo kotiin ruokaa ja muita tarpeita, koska kauppaan ei saa itse mennä.
Samalla kartoitetaan, onko perheessä riskiryhmäläisiä, joita pitäisi siirtää muualle asumaan. Ohjeena on, että ulkona saa käydä, mutta lähikontakteja ei saisi olla. Ansiomenetystä korvataan tartuntatautipäivärahalla.
Vartti on yleisesti käytetty kriittinen aika, joka määrittää sen, voisiko henkilö olla sairastumisvaarassa.
– Automaattisesti kaikki perheenjäsenet ovat altistuneita. Haasteita tulee tietyissä työpaikoissa siitä, että kenen kohdalla 15 minuuttia täyttyy. Sitä yritetään haarukoida mahdollisimman hyvin, Valtonen Vantaalta kertoo.
Lisäapua kontaktien jäljittämiseen odotetaan kännykkäsovelluksesta, jota kehitetään parasta aikaa.
Lue myös: Virusasiantuntija avaisi koulut vasta syksyllä: "Koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi on tarpeeton riski"
Karanteenia ei voi valvoa
Altistuneiden jäljittäminen ja karanteenit ovat testauksen ja hoidon ohella keskeisiä keinoja, joilla hallitus yrittää irrottaa Suomen lamaannuttavista rajoitustoimista.
Miten karanteenit ovat toimineet? Sitä on mahdotonta tietää, koska välineitä ihmisten liikkumisen valvontaan ei ole.
Valtonen arvioi, että vaikeinta kotona pysyminen on mielenterveyspotilaille, päihderiippuvaisille ja orastavista muistisairauksista kärsiville.
– Valtaosa ymmärtää karanteenin merkityksen hyvin. Syrjäytyneiden ihmisten kohdalla se voi olla haastavaa, mutta heitä on ollut toistaiseksi vähän, Valtonen kertoo.