Olisiko taudin tukahduttaminen oikea tie ulos koronarajoituksista? – "Hillitsemisen hintalappu on liian korkea"

Hallitukselta ei odoteta tänään suuria päätöksiä vanhojen rajoitusten purkamisen suhteen. Esimerkiksi koulujen lähiopetukseen paluusta ei näillä näkymin tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen.

Suomen vaihtoehdot vaikuttavat olevan joko koronaviruksen leviämisen hillitseminen tai sen rajumpi tukahduttaminen.

Hillitseminen tarkoittaisi nykyisten tai niistä muunneltujen rajoitusten säilyttämistä ja vähitellen purkamista.

Tukahduttaminen tarkoittaisi sitä, että uusien tartuntojen leviämistä ehkäistäisiin paikallisilla, kovillakin rajauksilla. Tavoitteena olisi, että tartunnan saanut tartuttaisi keskimäärin alle yhden ihmisen. Näin tauti vähitellen häviäisi, jos se ei pääse leviämään maan sisäisesti tai ulkomailta.

Tukahduttamisessa tarvittaisiin erityisesti laajaa testausta ja tautiketjujen selvittämistä, jotta virukselle altistuneet voidaan eristää muista.

Tukahduttamiselle kannatusta

Tänään sekä oppositiosta että hallituspuoleltakin on tullut kannatusta tukahduttamiselle tai aggressiiviselle rajaamiselle.

– Kokoomuksen näkemys on se, että koronaviruksen tukahduttaminen tai aggressiivinen rajaaminen on nopein ja paras tie yhteiskunnan normalisoitumiseen. Taudin rajoittaminen hyvin marginaaliseksi on näkemyksemme mukaan edelleen mahdollista, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen on tänään ollut Twitterissä samoilla linjoilla.

– Henkilökohtaisesti pidän tukahduttamiseen tähtäävää ratkaisua tavoiteltavana. Hillitsemisen hintalappu on liian korkea. Myös taloudellisesti tukahduttaminen on lopulta vähemmän tuhoisa tie, helpompi tukea eräitä aloja kuin lähes kaikkia, Parviainen sanoo.

Koronaviruksen aggressiivinen rajaaminen voisi tosin olla lainsäädännöllisesti vaikeata.

– Tukahduttaminen tarkoittaisi myös erilaisten toimien äkillistäkin paikallista käyttöönottoa tilanteen mukaan. Haasteena Suomessa varmasti esimerkiksi se, ettei edes valmiuslaki veny kovin helpolla esimerkiksi alueellisiin liikkumisrajoituksiin, Parviainen jatkaa.

Tukahduttaminen vaatisi lisää rahaa ja työvoimaa testaukseen sekä tartuntaketjujen jäljitykseen. Toiveissa on myös toimiva, yksityisyydensuojaa kunnioittava kännykkäsovellus, joka auttaisi tartuntojen ehkäisyssä.

Hallitus on kertonut lisäävänsä ainakin testausta ja tautiketjujen jäljitystä. Jäljitykseen on haluttu lääketieteen opiskelijoita avuksi.

Oppositiosta ainakin kokoomus kannattaisi lisämenoja, jotka auttaisivat lopulta rajoitusten nopeampaan purkamiseen.

– On valittu strategia mikä tahansa, on joukko toimia, jotka kannattaa kaikissa tilanteissa tehdä. Rajoitustoimet maksavat nykyisellään jopa miljardin viikossa Suomen kansantaloudelle. Jotta tauti saadaan hallintaan, kannattaa testausta, jäljittämistä ja suojaamista laajentaa niin laajaksi, että ne eivät nouse pullonkaulaksi missään tilanteessa. Kustannus näistä toimenpiteistä jää joka tapauksessa pienemmäksi kuin taudin taloudelliset vaikutukset”, Orpo sanoo.

Parviainen korostaa myös sitä, että yhteiskunnan on suojeltava kansalaisiaan.

– Hillitseminen tarkoittaisi lopulta, että vaikka hoidon kapasiteetti saataisiin turvattua, riskit monille ryhmille jäisivät korkeiksi. Tauti on erityisesti yli 70-vuotiaille tehohoidossakin erittäin korkeariskinen. Se on osoittautunut odotettua vaarallisemmaksi myös nuoremmille, Parviainen kirjoittaa.