Asiantuntija: Fyysisesti sairastuneen mielenterveyttä ei huomioida tarpeeksi

Sangervo kommentoi STT:lle yleisesti mielenterveyden huomioimista terveydenhuollossa.

Tietoa sairauden vaikutuksista mielialaan

Sangervon mielestä kaikkein tärkeintä olisi inhimillinen ote jokaisella terveydenhuollon käynnillä, jossa sairastunut käy. Olisi olennaista kertoa, millaisia vaikutuksia sairaudella voi olla mielenterveyteen.

– Että ihmisille sanotaan etukäteen, että on ihan normaalia, että sairaus voi vaikuttaa esimerkiksi mielenterveyteen ja kuormitukseen ja että siitä voi ilmetä vaikka masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta.

Lue myös: Kortisonilääkettä käyttänyt Janne: Mieleen voi tulla synkkiä tekoja

Kun terveydenhuollossa on otettu aihe puheeksi, voi olla helpompi kertoa myöhemminkin, että nyt mielialan laskua on itse asiassa ollut.

Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtajan Jenni Tamminen-Sirkiän työkokemuksen perusteella ihmiset kokevat toisinaan, että syöpää hoidetaan hyvin, mutta hoidon kohteena on syöpä, ei ihminen.

– Kun saa diagnoosin vakavasta sairaudesta, se on jo sellaisenaan tosi traumatisoiva kokemus. Jos siihen yhdistyy kokemus, että ei tule kohdatuksi ihmisenä, se tekee siitä entistä raskaampaa.

Resurssit ongelmana

Hoitotilanteessa kohtaamisen lisäksi mielenterveyden tuki voi olla erillistä keskustelutukea ammattilaisen kanssa tai vertaistukea.

Tamminen-Sirkiä näkee, että terveydenhuollossa pääsääntöisesti tiedetään ihmisten tarve saada apua sairauden käsittelyyn, vaikkakaan ei aina. Tilanne voi kuitenkin olla se, että palveluita ei voida tarjota resurssien puutteen vuoksi.

Lue myös: Miksi yleisesti Suomessa käytössä olevaa lääkettä määrätään mielenterveyden vaarantavalla annostuksella? Fimea vastaa

Hän sanoo, että usein syöpään sairastuneita ohjataan tai he itse hakeutuvat järjestöjen piiriin.

– Se, että julkisella puolella ei välttämättä ole mahdollista tarjota varsinkaan matalan kynnyksen tukea mielen hyvinvointiin silloin, kun ihminen sairastuu vakavasti, on ollut yksi tärkeä syy siihen, että meillä on niin paljon järjestöjä syntynyt ottamaan koppia siitä asiasta, Tamminen-Sirkiä sanoo.

Sangervon mukaan yhä vieläkin mielenterveyden ongelmiin liittyy stigma. Ihminen voi kokea olevansa epäonnistunut ja viallinen, vaikka oireilu on inhimillistä.

Ajoissa puheeksi

Sairauden alkuun kuuluu monilla kriisivaihe. Olennaista on kertoa, että siitä voi päästä yli ja sairauteen voi sopeutua. Sangervon mielestä myös itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi kysyä mieluummin varhaisemmassa kuin myöhäisemmässä vaiheessa. Tutkimusten mukaan kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä.

Vakavan fyysisen sairauden alkuvaiheessa itsemurhariski on tutkitusti tavallista suurempi. Siksi on Sangervon mukaan tärkeää, että asiasta puhutaan avoimesti ja seurataan mielialaa heti alusta asti.

Tarvitsetko kriisiapua?

Keskusteluapua saa esimerkiksi seuraavilta tahoilta

• Oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksen numerosta
• Mieli ry:n kriisipuhelimesta ympäri vuorokauden 09 252 50111
• Helsingin kaupungin kriisipäivystyksestä joka päivä kellon ympäri numerosta 09 310 44222
• Kirkon palvelevasta puhelimesta 0400 221 180 joka päivä kello 18–24

• 4.10.15:12
  Politiikka

  Kansanedustaja kertoo uhkaavasta viestistä: "Susta ei jää mitään jäljelle"
• 21.9.15:00
  Kuolleet

  Kuollut kansanedustaja Eemeli Peltonen siunattiin
• 18.9.08:07
  Euroviisut

  Pitääkö Suomen vetäytyä euroviisuista? MTV kysyi Yle-asioita käsitteleviltä kansanedustajilta
• 16.9.18:25
  Eduskunnan takahuone

  Kansanedustajan yöllinen tiedote käynnisti keskustelun – "Siinä sohvalla istuessa sen naksuttelin"
• 6.9.09:55
  Eduskunta

  Kansanedustaja Anna Kontula kertoo HS:lle myyneensä seksiä
• Lataa lisää