Jo Anne luuli väsymyksen johtuvan koronasta, mutta olikin raskaana – sitten ultrassa selvisi jotain pelottavaa
Istukan kiinnittymishäiriöt diagnosoidaan yleensä kaikukuvauksessa. Kuvituskuva.Copyright (c) 2021 CGN089/Shutterstock.
Julkaistu 19.02.2022 13:10
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Amerikkalaisnainen epäili voimakkaansa väsymyksensä syyksi pitkittynyttä koronatautia. Todellisuudessa hän olikin raskaana – ja hengenvaarassa harvinaisen istukan kiinnityshäiriön, placenta percretan, vuoksi.
Uupumus on yksi tavallisista long covidin oireista. Kun New Jerseyssä asuva Jo Anne McCusker alkoi kokea voimakasta väsymystä, hän epäilikin sen johtuvan pitkittyneestä koronataudista.
36-vuotias perheenäiti kertoo TODAY Parents -uutissivustolle, ettei hänen lääkärinsä tyrmännyt ajatusta. Nainen saattaisi mahdollisesti kärsiä long covidista, mutta satavarmaa ainakin oli, että hän odotti itse asiassa lasta.
Ultrassa selvisi, että Jo Annen yllätysraskaus oli edennyt jo toiselle kolmannekselle. Shokkiuutiset eivät loppuneet siihen. Kaikukuvaus paljasti, että lisäksi hänellä oli istukan kiinnittymishäiriö, placenta percreta – synnyttäjän henkeä uhkaava raskauskomplikaatio. Jo Anne ei ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta.
– Lopulta mikään suunnittelu tai tutkiminen ei olisi riittänyt valmistamaan minua tuleviin koettelemuksiin, Jo Anne sanoo TODAY:lle.
Istukan kiinnittymishäiriö tarkoittaa, että istukka on kiinnittynyt kohtuun poikkeavalla tavalla. Potentiaalisesti hengenvaarallisen raskauskomplikaatiosta tekee se, että tila voi johtaa synnytyksessä runsaaseen verenvuotoon.
Istukan kiinnittymishäiriöt luokitellaan sen mukaan, kuinka syvälle kohtuun istukka on kiinnittynyt. Harvinaisin mutta vakavin kiinnittymishäiriö on placenta percreta, jossa istukka työntyy kohtulihaksen läpi viereisiin kudoksiin asti.
Istukan kiinnittymishäiriöiden luokittelu
Placenta accreta – istukan villukset eli nukkalisäkkeet ovat kiinnittyneet kohtulihakseen.
Placenta increta – istukka on työntynyt kohtulihakseen.
Placentra percreta – istukka on työntynyt koko kohtulihaksen läpi vieruskudoksiin saakka.
Samassa istukassa voi olla eriasteisia kiinnittymishäiriöitä ja osa istukasta voi olla kiinnittynyt täysin normaalisti.
Etinen istukka, jossa istukka on kiinnittynyt kohdun alaosaan, on tärkein kiinnittymishäiriön riskitekijä.
Toinen merkittävä riskitekijä on aiempi keisarileikkaus, joiden yleistymisen vuoksi myös istukan kiinnityshäiriöt ovat lisääntyneet. Mitä useampi sektiosynnytys takana on, sitä suuremmaksi kasvaa riski siihen, että istukka kiinnittyy aiemmissa leikkauksissa arpeutuneisiin kohdun osiin.
Kiinnityshäiriöt ovatkin yksi syy sille, että niin sanottuja "mukavuussektioita" tulisi välttää, lääketieteellisessä Duodecim-lehdessä linjataan. Myös muiden kohtutoimenpiteiden, kuten kaavintojen, välttäminen mahdollisuuksien mukaan on tärkeää, sillä ne lisäävät istukan kiinnityshäiriöiden riskiä.
Muita vähäisempiä istukan kiinnityshäiriöille altistavia tekijöitä ovat keinoalkuiset raskaudet, odottajan yli 35 vuoden ikä ja tupakointi. Myös istukan epänormaali sijainti kohtuun nähden lisää kiinnityshäiriön riskiä.
Jo Anne sai esikoisensa keisarileikkauksella, mutta synnytti seuraavat kaksi lastaan alateitse. Hän ei tiennyt ennen neljättä raskauttaan, että keisarileikkaus lisää istukan kiinnityshäiriön riskiä.
Diagnoosin jälkeen Jo Anne yritti olla ajattelematta liikaa raskauskomplikaation riskejä ja pyrki keskittymään sisällään kasvavaan ihmiseen. Samaan aikaan häntä hoitava moniammatillinen tiimi suunnitteli tulevaa riskisynnytystä. Se tapahtuisi keisarileikkauksella, mieluiten raskausviikon 34. tietämillä.
Oletko kuullut koskaan ballonkimenetelmästä? Videolla kerrotaan, mitä synnytykseen liittyvä termi tarkoittaa. Juttu jatkuu videon alla.
0:40Katso video: Ballonkimenetelmällä voidaan auttaa synnytystä käynnistymään, mutta mikä ihme se on?
Lääkärit joutuivat tasapainottelemaan riskejä liian varhaisen synnytyksen ja liian pitkän odottamisen välillä. Ennenaikaisuus olisi vaaraksi vauvalle, mutta viivyttely voisi johtaa synnytykseen käynnistymiseen itsekseen, jolloin seurauksena voisi olla hengenvaarallisen suuri verenvuoto.
Synnytys käynnistettiin tammikuun 6. päivänä. Jo Annen istukka oli työntynyt läpi useista kohdun osista, Keisarileikkauksessa nainen alkoi vuotaa runsaasti ja hän tarvitsi massiivisen verensiirron. Kohtu ja istukka poistettiin. Lisäksi vaurioitunut virtsarakko vaati korjausleikkauksen.
Seuraavana päivänä Jo Anne heräsi teho-osastolta tuntien olonsa jyrän alle jääneeksi. Hän oli liian heikko pitääkseen pientä vauvaansa sylissään pitkään. Vaikka syleilyn puute tuntui sydäntä särkevältä, oli Jo Anne onnellinen ja helpottunut nähdessään lapsensa.
Leikkaus oli Jo Annelle traumaattinen kokemus, josta toipuminen on vaatinut paljon henkistä työtä. Nyt äiti ja yhdellä jäsenellä kasvanut perhe kuitenkin iloitsevat toisistaan. Pieni Kellan-poika voi hyvin ja Jo Annen vointi kohenee koko ajan.
Neljän lapsen äiti toivoo voivansa tarinallaan lisätä tietoisuutta istukan kiinnittymishäiriöistä.
– Haluan muiden saman diagnoosin saavien äitien tietävän, etteivät he ole yksin, Jo Anne sanoo TODAY:lle.
Jo Anne ja Kellan-vauva selvisivät riskisynnytyksestä. Jos upotus ei näy, voit avata sen tästä.
