Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Jarno Limnéllin kolumni: Suomi on tehnyt niin hyvää työtä, ettei ole syytä pettyä, vaikka polku Naton sisällä eroaisi Ruotsin kanssa

4:47Suomi ja Ruotsi päätymässä eri osoitteisiin Natossa? – "Presidentin on tästä jyrähdettävä"Suomi ja Ruotsi päätymässä eri osoitteisiin Natossa? – "Presidentin on tästä jyrähdettävä"
Julkaistu 29.07.2023 12:45

MTV UUTISET

Suomi ja Ruotsi ovat näillä näkymin päätymässä eri esikuntiin Natossa. Suomi on matkalla samaan seuraan Puolan ja Baltian maiden kanssa samalla, kun Ruotsia sijoitetaan Yhdysvalloissa sijaitsevaan esikuntaan Norjan ja Britannian seuraksi. Suomalaisittain tätä on pidetty pettymyksenä, mutta syytä säikähtämiseen ei ole, kirjoittaa kolumnissaan sotatieteiden tohtori ja kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll.

Naton komentorakenteet menevät uusiksi samalla hetkellä, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät puolustusliittoon. Natolle Suomen sijoittaminen omaan organisaatioonsa ei ole yksinkertainen asia. Kun puolustusliiton itäraja Suomen myötä kasvoi 1 300 kilometrillä ja Ruotsin liityttyä kattaa koko Itämeren, on Naton uusi toimintaympäristö paitsi entistä turvallisempi, myös entistä monimutkaisempi. Uusien jäsenmaiden esikuntasijoitukset eivät ole yksinkertaisia kysymyksiä, mutta ne eivät myöskään ole mustavalkoisia.

Tilannetta ovat viime päivinä MTV Uutisissa kommentoineet niin presidenttiehdokkaat kuin turvallisuuspolitiikan asiantuntijatkin.

Kolmet merkittävät presidentinvaalit – ellei yksiä peruta

Esikuntarakenteita ja niiden vaikutuksia tulee peilata ennen kaikkea turvallisuusympäristömme muutosten kautta. Hieman lähitulevaisuuteen katsoen ensi vuonna on luvassa kolmet Suomen kannalta merkittävät presidentinvaalit: Suomessa on määrä äänestää presidentistä alkuvuodesta, Venäjällä maaliskuussa ja Yhdysvalloissa marraskuussa.

Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajien merkitys korostuu ajassa, jossa Suomi on viimein Nato-maa. Vielä vuonna 2018 Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajat tapasivat Helsingissä, mutta nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä presidentti Joe Bidenin heinäkuisen Helsingin-vierailun viesti oli, että Venäjän johtoa ei enää Suomeen kutsuttu.

Yhdysvalloissa valtaan saattaa ensi vuonna palata omintakeinen Donald Trump, jonka sitoutuminen Euroopan puolustukseen on kauniisti sanoen flegmaattinen. Venäjän ensikeväiset presidentinvaalit – mikäli niitä edes järjestetään – ovat lähinnä muodollisuus Vladimir Putinin jatkolle yksinvaltaisena tsaarina, joka ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia tai naapurivaltioidensa kansallista suvereniteettia.

Lue lisää: BBC: Trump kertoo olevansa ainoa republikaani, joka voi voittaa vaalit

Mitä tämä merkitsee juuri Natoon liittyneelle Suomelle?

Suomen puolustusta on rakennettu määrätietoisesti jo vuosikymmeniä. Nato ei ole Suomen ainoa selkänoja. Naton lisäksi Suomi on jäsenenä Etyjissä, Euroopan neuvostossa, Euroopan unionissa, OECD:ssa ja YK:ssa. Kansainvälistä puolustusyhteistyötä Suomi tekee muun muassa sotilaallisessa kriisinhallinnassa, puolustusmateriaalihankinnoissa, arktisella alueella sekä kansainvälisessä asevalvonnassa, harjoitus- ja puolustusyhteistyössä.

Merkittäviä puolustusliittoja Suomelle ovat myös brittivetoinen JEF sekä Pohjoismainen Nordefco. Kahdenvälisiä sopimuksia Suomella on muun muassa Ruotsin, Norjan, Yhdysvaltojen, Britannian ja Viron kanssa. Sen lisäksi kahden- kolmen ja monenvälisiä sopimuksia tai ainakin yhteistyöhön tähtääviä ohjelmia Suomella on parisenkymmentä. Näissä kumppanuuksissa yhteistyön muoto vaihtelee puhtaasta tiedonvaihdosta täysimittaisiin sotilaallisiin harjoituksiin.

On hyvä muistaa, että näiden yhteistyömuotojen kehittäminen ei lakkaa, vaikka Suomi nyt onkin Naton täysjäsen. Eikä näiden yhteistyömuotojen merkitys sillä vähene, minne Suomi Naton sisällä sijoitetaan. Länsimainen arvopohjainen yhteistyö, eli demokratian, ihmisarvojen ja kansainvälisten sopimusten puolustaminen on yksittäistä komentorakennetta suurempi kokonaisuus. Ja siinä Suomi on tehnyt pitkäjänteisesti erittäin hyvää työtä.

Lue lisää: Täyskäänne: Unkarin päätös Ruotsin Nato-jäsenyydestä siirtyy taas – hallitseva puolue boikotoi äänestystä, kertoo unkarilaislehti

Suomea uhkaa tuplapettymys Naton johtoporrasjärjestelyissä – presidentin kansliasta niukka kommentti

Voivatko Suomi ja Ruotsi päätyä eri osoitteisiin Natossa? Asiantuntija vaatii presidentiltä jyrähdystä

MTV kysyi, presidenttiehdokkaat ottavat kantaa: Mikä on Suomelle oikea osoite Natossa?

Lisää aiheesta:

Kommentti: Suomi kotoutuu Natoon uuden johdon alla, kun sekä presidentti että puolustusvoimien komentaja vaihtuvatVoivatko Suomi ja Ruotsi päätyä eri osoitteisiin Natossa? Asiantuntija MTV:lle: "Presidentin on tästä jyrähdettävä"Nato-asiantuntija ennustaa, milloin Turkki ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet – Unkarin jälkeen alkaa "äärettömän kova" painostusLähettääkö Nato varusmiehet sotiin ulkomaille ja tuo ydinaseita Suomeen? Ei, sanovat asiantuntijat ja kertovat todelliset seurauksetVenäjä nurisee nyt Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta, mutta se on sen tapa: "Kaava on olemassa"Miten Suomen Nato-jäsenyys käytännössä päätettäisiin? Asiantuntijat listasivat pahimmat kuopat hakemuksen polulla
KolumniNatoSuomiRuotsiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kolumni
  • 19.10.19:36
    Ranska

    Helena Petäistö: Ranska ei ole koskaan oppinut uimaan demokratiassa – nyt se heitettiin räpiköimään sinne väkisin

  • 5.10.17:07
    Matkailu

    Itärajasta matkailuvaltti! Aikamatka vanhaan Savonlinnaan näytti Helena Petäistölle, miten Itä-Suomi voi pelastua

  • 21.9.15:15
    Helena Petäistö

    Helena Petäistön kolumni: Ranska on umpisolmussa – uudella mahtimiehellä mahdoton tehtävä

  • 7.9.09:51
    Helena Petäistö

    Helena Petäistön kolumni: Totuuden kertominen oli liikaa – huomenna kaatuu taas Ranskan hallitus

  • 24.8.10:33
    Ukrainan sota

    Helena Petäistön kolumni: "Wannabe-rauhannobelisti" Trumpin suuri geopoliittinen näytelmä olikin farssi