Edistäisitkö presidenttinä sitä, että Suomi vaihtaisi Natossa esikuntaa? Onko merkittävä ongelma, jos Suomi ja Ruotsi ovat eri esikunnissa? Neljä presidenttiehdokasta ottaa kantaa.
Pohjoismainen yhteistyö kärsisi, jos Suomi ja Ruotsi päätyisivät Natossa eri esikuntiin, arvioivat asiantuntijat MTV Uutisille eilen.
Suomi on asetettu Natossa Baltian maiden ja Puolan seuraan hollantilaiseen Brunssumin esikuntaan, ainakin yhden ruotsalaisen lehtitiedon perusteella Ruotsi taas olisi ehkä matkalla muun muassa Ison-Britannian ja Norjan rinnalle ohti Norfolkin esikuntaa.
Suomi olisi tiettävästi mielinyt Norfolkin esikuntaan, mutta koska siellä ei ollut valmiutta ottaa rakenteisiin Suomen maavoimapainotteisia joukkoja, sijoitus on tällä erää Brunssum.
MTV Uutiset kysyi neljältä presidenttiehdokkaalta, mitä he ajattelevat tilanteesta.
Lue myös: Suomea uhkaa tuplapettymys Naton johtoporrasjärjestelyissä – presidentin kansliasta niukka kommentti
Haavisto ja Rehn: Norfolkiin, Harkimo: Molempiin
Naton pääesikuntien painotukset ovat erilaiset: Norfolkissa fokus on Atlantilla ja arktisella alueella, Brunssumissa ennemmin Keski-Euroopassa ja Itämerellä. Kolmas, Napolin pääesikunta, keskittyy esimerkiksi Välimereen.
Pekka Haavisto ja Olli Rehn katsovat kumpikin, että Suomen olisi pitkässä juoksussa hyvä päästä Norfolkin esikunnan alaisuuteen.
Rehnin arvio on, että nyt käynnissä on siirtymävaihe, jonka jälkeen Suomi ja kaikki muutkin Pohjoismaat ovat lopulta Norfolkissa.
Katso alla video: Suomi ja Ruotsi päätymässä eri osoitteisiin Natossa – asiantuntija: "Presidentin on tästä jyrähdettävä"
4:47
Haavisto muistuttaa Naton uudistavan parhaillaan komentorakenteitaan laajemminkin. Yksi esillä pidetty mahdollisuus on Haaviston mukaan se, että ainakin Pohjoismaat ja Iso-Britannia voisivat luoda Norfolkin hallinnolliseen alaisuuteen maavoimapainotteisen esikunnan, joka voisi sijaita jossakin Pohjoismaissa.
– Pidän tätä merkittävänä vaihtoehtona. Varmasti on hyvä, että tätä keskustelua nyt seurataan, Haavisto sanoo.
– On mielestäni kaikin puolin perusteltua, että Suomi yhdessä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa on jatkossa Norfolkin esikunnan alaisuudessa. Suomen tasavallan presidentti ja muu valtiojohto tekevät sen eteen tietysti töitä, Rehn toteaa.
Sekä Itämeri että pohjoiset alueet ovat Suomelle tärkeitä, muistuttaa Hjallis Harkimo.
– Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, kumpaan pitäisi kuulua. Toisessa puolustetaan Itämerta ja toisessa pohjoista. Kyllä molempiin voisi kuulua, Harkimo miettii.
Halla-aho: Tekninen, ei poliittinen kysymys
Harkimo, Rehn ja Haavisto pitävät kaikki todella tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi päätyvät lopulta Natossa saman esikuntarakenteen alle.
– Tärkeintä on, että meillä on pohjoismainen yhteistyö, että pystymme Ruotsin ja Norjan kanssa tekemään yhteistä puolustusta, Harkimo sanoo.
Jussi Halla-ahon asennoituminen eroaa kolmikosta, joskin hänkin mainitsee asiantuntijanäkemyksistä, joiden perusteella olisi toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi olisivat samoissa Nato-rakenteissa.
Halla-aho korostaa kuitenkin näkevänsä Suomen sijoittumisen Naton esikuntarakenteisiin käytännöllisenä eikä lainkaan poliittisena kysymyksenä.
– Haluan varoa ja välttää sitä, että tästä tehdään jonkinlainen aluepoliittinen, identiteettipoliittinen tai periaatteellinen kysymys. Mielestäni näitä kysymyksiä ei tule yrittää ratkaista siltä pohjalta, Halla-aho sanoo.
Hän kertoo keskustelleensa teemasta sotilaiden kanssa ja korostaa, että Suomen linjan tulee perustua parhaiden asiantuntijoiden näkemyksiin.
– Mielestäni tästä kysymyksestä ei ole syytä tehdä kokoaan suurempaa numeroa, koska tällaiset Naton sisäiseen organisoitumiseen liittyvät kysymykset tietysti elävät. Vaikka toivottua ratkaisua ei välittömästi saataisi, keskustelu aiheestahan jatkuu joka tapauksessa.
– Harras toiveeni on, että teknisistä kysymyksistä ei pyrittäisi edes presidentinvaalien alla tekemään poliittisia kysymyksiä.
Jussi Halla-aho on perussuomalaisten ja Hjallis Harkimo Liike Nytin presidenttiehdokas. Keskustalainen Olli Rehn ja vihreä Pekka Haavisto pyrkivät presidentiksi valitsijayhdistysten kautta.