Mitä seuraa, jos Suomi ja Ruotsi päätyvät Natossa eri esikuntien alaisuuteen? Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä on asiasta huolestunut. Hän haluaa presidentti Sauli Niinistön tarvittaessa jyrähtävän asiasta.
Voivatko Suomen ja Ruotsin Nato-polut johtaa eri osoitteisiin?
– Tämä on erittäin tärkeä asia Suomelle, Nordic West Officen toimitusjohtaja, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä sanoo MTV Uutisille.
Ennen Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista kulissien takana spekuloitiin, päätyvätkö Suomi ja Ruotsi Natossa hollantilaisen Brunssumin vai yhdysvaltalaisen Norfolkin esikunnan alaisuuteen.
Toukokuussa julkisuuteen tuli tieto siitä, että Suomi on sijoittumassa Brunssumin alle, samaan rakenteeseen esimerkiksi Baltian maiden ja Puolan kanssa.
Ainakin ruotsalaislehti Svenska Dagbladet puolestaan kirjoitti Nato-lähteisiinsä vedoten 11. heinäkuuta tilanteen olevan kallistumassa Ruotsin osalta siihen, että maa liittyisi Norfolkin esikunnan alaisuuteen, kun jäsenyys aikanaan toteutuu.
Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin esikunnan alaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Norja ja Iso-Britannia, ja sen painopiste on muun muassa Suomelle tärkeä arktinen alue.
Risto E. J. Penttilä on huolissaan siitä, päätyvätkö Suomi ja Ruotsi Natossa eri esikuntiin.
– Suomen perinteinen asemointi Euroopassa on ollut osa Pohjoismaita. Nyt jos Pohjoismaat pannaan eri komentokeskuksiin Natossa, se jakaa Pohjoismaat. Pahimmillaan tullaan siihen, että Suomi asemoituu Natossa reunavaltiona Baltian ja Puolan kanssa. Tämä tietenkin täytyy estää, Penttilä sanoo.
Suomella toiveita Norfolkiin
Jos Suomi olisi saanut valita esikuntansa vapaasti, tiettävästi valinta olisi osunut Norfolkiin.
Syynä tähän ovat esimerkiksi juuri pohjoismaiset yhteydet ja Norfolkin arktiset painotukset. Brunssumin painopiste on Itämeren lisäksi Keski-Euroopassa.
Ainakin yksi syy sille, että Suomi päätyi kuitenkin Brunssumin esikuntaan, oli se, ettei merivoimapainotteisella Norfolkilla ollut valmiutta ottaa laajojen maavoimien Suomea liittymishetkellä vastaan rakenteisiinsa.
Edellinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korosti toukokuussa, ettei Suomen sijoittumista Naton rakenteissa ole lyöty vielä lukkoon.
– Realiteetti on, että Norfolk ei toistaiseksi ole täydessä toimintavalmiudessa ja asiointi on tähän asti tapahtunut Brunssumin kanssa. Ja ainakin toistaiseksi myös jatkossa, Kaikkonen sanoi HS:lle.
MTV Uutisten tietojen mukaan Suomen puolustushallinnossa on toivottu, että vaikka Suomi nyt sijoittuu Brunssumin esikuntaan, ennemmin tai myöhemmin Suomi ja muut pohjoismaat olisivat Norfolkin esikunnan alaisuudessa.
Oman mausteensa asiaan tuo myös Naton käynnissä oleva laajempi, pitkälti Venäjän hyökkäyssodan käynnistämä joukkorakenteiden uudistus.
Pohjoismaiden toiveissa on ollut jopa kokonaan uusi, oletettavasti alempitasoinen esikunta johonkin Pohjoismaahan Itämeren puolustuksen johtamiseen.
"Viime kädessä presidentin on jyrähdettävä"
Suomelle olisi Risto E. J. Penttilän mukaan tärkeää, että pohjoismainen yhteistyö vahvistuisi Natossa entisestään.
Suomen ajautuminen esikuntarakenteissa irti Ruotsista voisi Penttilän mukaan tuottaa merkittävästi hallaa Suomen ulkopolitiikan pitkälle linjalle ja asemalle Naton ja koko maailman kartalla.
– Suomi on koko itsenäisyyden ajan ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen pyrkinyt siihen, että meitä ei määritellä vain itärajan mukaisesti. Sen takia olemme pyrkineet olemaan Pohjoismaa ja vastuullinen eurooppalainen maa, Penttilä sanoo.
Puolustuspolitiikan käytännön ratkaisuja ei usein käydä läpi suurieleisesti julkisuudessa, varsinkin kun asia liittyy vasta Natoon liittymässä olevaan Ruotsiin, jolla ei vieläkään ole Turkin ja Unkarin ratifiointeja.
Penttilä pitää mahdollisena, että Suomen ja Ruotsin Nato-sijoittumisesta keskusteltiin, kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vieraili pari viikkoa sitten Helsingissä ja tapasi pohjoismaiden valtiopäämiehet.
Jos Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin yhä päätymässä eri esikuntien alle, Penttilä toivoo Suomen poliittiselta johdolta toimintaa.
Jos kahdenväliset keskustelut Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden kanssa ei riitä, tasavallan presidentti Sauli Niinistön on Penttilän mielestä tuotava asia painokkaasti julkisuuteen.
– Tämä on korkeimman luokan poliittinen kysymys, jossa on kyse Suomen ulkopoliittisesta asemoinnista. Tähän Suomen ulkopoliittisen johdon pitää olla valmis tarttumaan. Toivon että näin on jo tehty, mutta jos ei, tarvitaan aktiivisuutta, ja viime kädessä näkisin, että tasavallan presidentin on tästä jyrähdettävä.
