Eurooppa pelastui kauppasodan uhalta Yhdysvaltain kanssa, mutta joutui hyväksymään sovun, joka muistuttaa suojelurahan maksamista vahvalle öykkärille, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti ja monivuotinen kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kolumnissaan.
Selvimmin sen sanoi heti "diilin" selvittyä Ranskan pääministeri François Bayrou: "C’est un accord sombre!" "Tämä on pimeä sopimus!" Hänen mukaansa kyseessä on Euroopan alistuminen. Bayrou on valitettavan oikeassa.
Euroopan maista Suomi jos joku tietää, mitä on pienelle maalle saneltu karvas sopu. Mutta nyt koko Euroopan unioni on saanut kokea Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kylmässä kyydissä - ensin Nato-sopimuksen, nyt kauppasopimuksen kanssa - millainen on heikomman osapuolen kohtalo.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole toistaiseksi julkisesti kommentoinut sunnuntaina solmittua diiliä, mutta voi vain kuvitella, mitä ajattelee poliitikko, joka on aina vuodesta 2017 asti sinnikkäästi toitottanut Euroopan strategisen autonomian huutavaa tarvetta.
Pitkään ajatukselle ei korvaa lotkautettu missään muualla Euroopassa. Eikä sittenkään, kun ajatus vahvan Euroopan välttämättömyydestä on viimein lyönyt itsensä läpi, ole lähdetty määrätietoisesti pyrkimään kohti päämäärää.
Lue myös: Uudet tullit vaikuttavat EU:n talouteen negatiivisesti – "Vältyttiin pahimmalta uhalta"
Leväperäisyydestä maksetaan kovaa hintaa
Nyt leväperäisyydestä maksetaan kovaa hintaa. Puhe maailman suurimmasta, 450 miljoonan hengen talousmahdista kuulostaa jo lähes irvokkaalta sen jälkeen, kun Trump käveli sunnuntaina suurilla saappaillaan Euroopan yli.
Trump taisi muuten saada sunnuntaina enemmän kuin "hole in one" -osuman, jokaisen golfaajan unelman, kun pallo menee yhdellä lyönnillä reikään. Monet upporikkaat omistavat huviloita ympäri maailmaa, mutta Trump omistaa golfkenttiä.
Sunnuntain diili toteutettiin Skotlannin Highlandsissä sijaitsevan Turnberryn luksusluokan golfkentän hienoissa tiloissa, joissa Trump oli kirjaimellisesti kotonaan. Päivästä tuli hänelle hieno.
Kun katsoi Trumpin kanssa Turnberryssä istuvaa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniä, mieleen tuli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin piinapenkki Valkoisen talon Oval Officessa, presidentin työhuoneessa, viime keväänä.
Tällä kertaa poissa oli se Venäjän diktaattori Vladimir Putinin kanssa neuvotellut ja laajasti irvailtu Taco-presidentti, joka on joka kerta lopulta pyörtänyt Kremlin valtiaalle asettamansa kovat ehdot. Brittilehti Financial Times antoi lopulta Trumpille pilkkanimen Taco, ”Trump always chickens out”, Trump perääntyy aina.
Nyt Trump teki sen
Euroopan kanssa Trump ei perääntynyt. Hän on aina halunnut heikentää Euroopan unionia, ja nyt hän sen teki. Euroopalla oli vastassaan New Yorkissa aggressiivisella öykkäröinnillä diilejä tehnyt armoton kiinteistökauppias, jolle läntisten demokratioiden yhteistyö on vain sananhelinää.
Päinvastoin kuin Zelenskyi, von der Leyen, jota Trump ei pitkään suostunut edes tapaamaan, selvisi tuolillaan ilman murskasyytöksiä, mutta joutui kuuntelemaan ilmeettömänä, kun Trump luetteli ja toisteli pitkään diilin sisältöä - kunnes hän yhtäkkiä ojensi käpälänsä pöydän yli ja kiitti von der Leyeniä ”suurimmasta sopimuksesta, jota koskaan on solmittu”.
Jännitys oli kestänyt ihan viime minuuteille aina siitä lähtien, kun Trump teki oman kauppasodanjulistuksensa koko maailmalle huhtikuun 2. päivänä, jota hän kutsui vaatimattomasti nimellä "Liberation Day". Pitkään kestäneissä, tuskallisissa neuvotteluissa Euroopalle tuli takkiin moneen kertaan.
Jäsenmailta neuvottelumandaatin saanut EU-komission tähtäsi ensin transatlanttiseen vapaakauppa-alueeseen, jossa tulleja ei olisi. Pian kävi ilmi, että Trump, joka pitää "tarif"-sanaa englannin kielen kauneimpana sanana, ei luopuisi tulleista mistään hinnasta.
Kesäkuun lopussa EU tavoitteli vielä alle kymmenen prosentin tullitasoa eurooppalaisille tuotteille. Heinäkuun puolivälissä näytti jo siltä, että oltiin pääsemässä samaan sopuun kymmenen prosentin tulleista kuin minkä Yhdysvallat oli solminut Britannian kanssa.
Mikään näistä ei onnistunut, ja tulevaisuudessa häämötti jo 30 prosentin tullikurimus, joka olisi ollut kuolinisku Euroopan ja Yhdysvaltain väliselle kaupalle. Siihen kauhukuvaan nähden 15 prosentin tullimuuri sai eurooppalaiset jo melkein huokaisemaan helpotuksesta. Sitäkin huolimatta, että sanelusopu on täysin epätasapainossa, kun Eurooppa ei aseta Yhdysvaltain tuotteille mitään lisätulleja.
EU:n vastatullit olivat kyllä valmiina vain sitä varten, ettei minkäänlaiseen sopuun olisi päästy. Unionin 27 jäsenmaan kesken oli monenlaista vetoa eri suuntiin. Jyrkintä linjaa vastatulleineen vaati Ranska. Mutta useimmat maat halusivat välttää kauppasodan.
Monille, etenkin Saksalle, Irlannille ja Italialle, kauppa Yhdysvaltain kanssa on elintärkeää. Lähimpänä Venäjää sijaitseville maille taas kauppasota Yhdysvaltain kanssa ei voi tulla kysymykseen turvallisuussyistä.
Kaiken kukkuraksi Eurooppa lupasi Trumpille monenlaista muuta mukavaa, tärkeimpänä energiaostot 750 miljardin dollarin edestä kolmen vuoden aikana. Juuri sitä Trump tuntui pitävän avainasiana. Mielenkiintoista kuitenkin on, miten sellainen jättidiili voi toteutua. Sorbonnen yliopiston energia-asiantuntijan mukaan pelkästään teknisesti Yhdysvaltain on mahdotonta toimittaa niin suurta määrää öljyä ja nestekaasua Euroopalle.
Tällä diilillä Eurooppa uskoo ja toivoo saavansa ostetuksi Yhdysvaltain tuen Ukrainan puolustamisessa. Mutta sehän on todettu jo lukuisia kertoja, että Trumpin kanssa mihinkään ei voi luottaa. Arvaamattomuus on Valkoisen talon valtiaan tavaramerkki.
Lue myös:Tuoko tullisopimus vakautta, jos kukaan ei tiedä, mitä se todellisuudessa tarkoittaa? – "Fakta on se, että asiat ovat täysin auki"
Euroopalle jo toinen potku persuuksille
Nyt Eurooppa on saanut jo toisen potkun persuuksilleen. Ensimmäinen tuli Natossa, jossa koko Euroopan on nyt pakko lopettaa lepsuilu ja nostaa puolustusmenojaan merkittävästi. Siitä onkin aidosti syytä kiittää Trumpia.
Tämän toisen potkun takapuoleen pitäisi puolestaan saada eurooppalaiset kiireen vilkkaa hakemaan uusia vientimarkkinoita muualta.
Nyt jos koskaan pitäisi muistaa Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin jälleen kerran keväällä esittämän kipeän kysymyksen: "Meidän pitäisi kysyä itseltämme, miksi olemme päätyneet tilanteeseen, jossa talouskasvumme on riippuvainen amerikkalaisista kuluttajista."
Mutta on meillä Trumpillekin yksi erittäin mielenkiintoinen kysymys. Se ärsytti häntä suunnattomasti, kun se esitettiin hänelle Skotlannin golfkentillä: "Toivotteko, että tällä kädenväännöllä Euroopan kanssa saatte nyt Jeffrey Epsteinin haamun loittonemaan"?
Kyseessä on nimittäin Trumpin ensimmäinen poliittinen fiasko hänen uskollisten kannattajiensa silmissä. Molemmat miljardöörit olivat tiettävästi paljon tekemisissä keskenään vuosina 1990-2004 Epsteinin järjestämissä illanvietoissa, joista nuoria ja liian nuoria kaunottaria ei puuttunut.
"Epsteinin seurassa olleet tytöt olivat nuorempia", on Trump tiettävästi itse joskus lipsauttanut. Nyt hän haluaisi sen unohtaa.
Trump pahemmassa pulassa kuin koskaan
Nyt kun Trumpin kannattajat, joissa on paljon uskonnollista seurakuntaa, vaatii sinnikkäästi Epsteinin bileisiin osallistuneiden listaa julkaistavaksi, on Trump pahemmassa pulassa kuin koskaan.
Hänen vaikenemisensa asiasta vain nostaa kohua ja kiinnostusta, eikä mikään poliittinen touhuilu ole vienyt huomiota muualle, tuskin siis myöskään loistava diili Euroopan kanssa.
Trump ei ole luvannut julkistaa listaa, mutta on joutunut turvautumaan näennäiseen avoimuuteen. Hän on nimittäin luvannut, että 20 vuoden vankeusrangaistusta istuvaa Ghislaine Maxwelliä, Epsteinin entistä heilaa ja sutenööriä, kuulustellaan uudelleen.
Mutta kun Maxwell aikoo tiettävästi anoa presidentin armahdusta vastineeksi sille, että hän antaisi Trumpista vapauttavan todistuksen, saattaa tämä silmänkääntötemppu epäonnistua.