Jääkiekkoliiton syrjinnän vastaisissa toimissa havaittiin useita puutteita – rasistisesti kohdellun juniorin tapauksessa erikoisia käänteitä

Liiton väite ohjeista ja koulutuksesta perätön

Liitolta saamansa vastineen ja tekemiensä lisäselvitysten perusteella yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että Jääkiekkoliiton ohjeistukset, koulutukset ja käytännöt rasismiin puuttumiseksi liiton alaisessa toiminnassa ovat siinä määrin puutteelliset, että rasismin kohteeksi joutuvat henkilöt ovat auttamatta epäedullisessa asemassa. Tämä rikkoo yhdenvertaisuuslaissa mainittua syrjinnän kieltoa.

Jääkiekkoliitto esitti yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimittamassaan vastineessa, että sillä on ollut ohjeistusta ja koulutusta erotuomareille tilanteisiin, joissa näille kerrotaan rasistisesta häirinnästä ottelun aikana, vaikka tuomarit eivät olisi sitä itse todistaneet.

Liitto ei vastineessaan antanut ohjeistuksen ja koulutuksen olemassaolosta mitään näyttöä. Myöskään kumpikaan ottelun erotuomareista ei kertomansa mukaan ollut saanut asiaan liittyvää ohjeistusta tai koulutusta.

LUE MYÖS: Uusi käänne rasismikohussa: Jääkiekkoliitto valmis pyytämään anteeksi lapsipelaajalta, mutta ei halua maksaa korvauksia

Toukokuussa julkaisemassaan tiedotteessa Jääkiekkoliitto pahoitteli sitä, että ottelun tuomaritoiminnassa oli ollut puutteita. Tämä virhe liittyi kuitenkin vain siihen, ettei ottelun yksipuolisesta keskeyttämisestä ollut tuomittu Pelicansille sääntöjen mukaan joukkuerangaistusta pelin viivyttämisestä, vaan tapahtuma oli vain keskeytetty tuomariston päätöksellä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi Jääkiekkoliiton kilpailupäälliköltä Pirkka Antilalta tietoa tapahtumien aikaan marraskuussa 2022 voimassa olleesta ohjeistuksesta syrjintätilanteissa. Antilan myönsi vastauksessaan, ettei asiasta ollut aiempia erillisiä ohjeita. Tuomarit olivat näin ollen pelkästään sääntökirjan varassa.

Onko ottelun sujuvuus rasismin selvittämistä tärkeämpää?

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tarttui myös kilpailupäällikkö Pirkka Antilan MTV Urheilulle antamaan haastatteluun, jossa tämä kommentoi liiton kantaa vastaaviin tilanteisiin.

– Lähtökohta on se, että ei me voida sellaista sarjatoimintaa pyörittää, missä milloin tahansa minkä tahansa hetken tullen joukkueen valmentaja yksistään vain päättäisi, että nyt pannaan pelit seis. Siellä on muut jäävuorot ja muut ottelut tulossa, ei tästä mitään sirkusta voida tehdä valitettavasti, Antila kommentoi MTV Urheilulle 1.12.2022 julkaistussa artikkelissa.

LUE LISÄÄ: Pelicans-juniori kertoi itkien rasistisesta solvauksesta – Jääkiekkoliitto tyrmistytti pelin jälkeen: "Ei tämä voi olla oikeusvaltiossa mahdollista"

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pani kommentissa merkille, että ottelutapahtuman sujuva ja viivytyksetön kulku vaikuttaa liiton mukaan tärkeämmältä kuin väitetyn rasistisen nimittelyn selvittäminen.

Valtuutettu näkee, että asianmukaisella ohjeistuksella mahdollinen syrjintä voitaisiin selvittää ilman suuria viivästyksiä jo ottelutapahtuman aikana.

Mihin syrjinnästä tulisi ilmoittaa?

Lisäksi Jääkiekkoliitto ilmoitti vastineessaan, että sen kurinpidollisissa asioissa voidaan käyttää todistajia ja hankkia lisäselvitystä tapauksiin, joissa rasistisesta käytöksestä epäilty pelaaja tai muu henkilö kiistää syyllistyneensä rikkeeseen eikä asiasta ole tehty erotuomarin tai otteluvalvojan raporttia.

Liiton kurinpitäjän Juha Melaluodon yhdenvertaisuusvaltuutetulle antamasta selvityksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, että rasismirikkeiden kurinpitoprosessissa olisi tätä mahdollisuutta käytetty. Marraskuun 2022 tapauksenkaan yhteydessä kyseistä Pelicans-juniori ei ollut kuultu missään vaiheessa prosessia.

Epäselvyyksiä aiheutti myös liiton vastineessaan esittämä väite, jonka mukaan ”kaikilla seuroilla on tiedossa, että epäillyissä syrjintätapauksissa tulee olla yhteydessä suoraan jääkiekkoliiton kilpailupäällikköön”. Liiton mukaan kilpailupäällikkö Antila vie tämän jälkeen asiat eteenpäin kurinpitopäällikkö Melaluodon käsiteltäväksi.

Ylitarkastaja Matti Jutilan pyytämässä selvennyksessä kävi ilmi, ettei vastineessa esitetty ohjeistus pitänyt paikkaansa. Seuroja on todellisuudessa ohjeistettu olemaan ensin yhteydessä alueensa hallintoon, joka puolestaan ottaa yhteyttä Jääkiekkoliiton keskusorganisaatioon.

Jatkotoimet mahdollisia

Valtuutettu suosittelee Jääkiekkoliitolle, että se vielä harkitsisi sovinnon mahdollisuutta asiassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että sovintoon kuuluisi liiton anteeksipyyntö pelaajalle syrjivistä käytännöistä ja valmentajalle liiton tekemistä vastatoimista sekä aiheutuneiden kulujen korvaaminen näille.

Jääkiekkoliitto on jo sitoutunut korjaamaan käytäntöjään vastaavien tapausten varalle.

LUE MYÖS: Kommentti: Jääkiekkoliitto, näinkö reagoitte, kun kerrotaan rasistisesta solvauksesta? Pirkka Antilan kommentit järkyttävät

Yhdenvertaisuusvaltuutettu varaa Jääkiekkoliitolle mahdollisuuden vastata lausunnossaan antamaansa uuteen välillistä syrjintää koskevaan näyttöön ennen mahdollisia jatkotoimia. 

Jos syrjintäolettama ei liiton vastauksella kumoudu eikä sovintoon päästä, yhdenvertaisuusvaltuutettu harkitsee asiaan viemistä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnon ratkaistavaksi.