Nuorten jääkiekko-ottelussa ilmenneen uuden rasismitapauksen käsittely kertoo Suomen Jääkiekkoliiton tehneen merkittäviä parannuksia syrjinnänvastaisiin ohjeistuksiinsa kaksi vuotta sitten kohua aiheuttaneen tapahtumasarjan jälkeen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu näki kesäkuussa 2023 antamassaan lausunnossa, että Jääkiekkoliitto rikkoi puutteellisilla ohjeistuksillaan yhdenvertaisuuslakia.
Liiton syrjinnänvastaisen työn puutteet nousivat esiin marraskuussa 2022 pelatun 13-vuotiaiden sarjaottelun rasismitapauksen jälkipuinnissa. Tuolloin liitto rankaisi Pelicansin juniorivalmentajaa kolmen ottelun toimintakiellolla sen jälkeen, kun valmentaja oli määrännyt joukkueensa pukukoppiin kaukalossa tapahtuneen rasistisen huutelun takia.
Tapauksen jälkiselvittelyssä tuli ilmi useita puutteita tavoissa, joilla Jääkiekkoliiton pitäisi puuttua ottelutapahtumissaan ilmenevään syrjivään käytökseen.
LUE MYÖS: Pelicans-juniori kertoi itkien rasistisesta solvauksesta – Jääkiekkoliitto tyrmistytti pelin jälkeen: "Ei tämä voi olla oikeusvaltiossa mahdollista"
MTV Urheilun saamien tietojen mukaan Jääkiekkoliitto on vajaassa puolessatoista vuodessa tehnyt niin merkittäviä parannuksia syrjinnänvastaiseen työhönsä, että jopa valvova viranomainen on ollut niistä vaikuttunut.
Liitto otti keväällä 2023 käyttöön uuden ottelutapahtumaohjeistuksen, jossa mukaan tuotiin mahdollisuus raportoida myös sellaisesta epäasiallisesta käytöksestä, jota erotuomari ei ole omin silmin ja korvin havainnut.
Uusi rasismitapaus lasten kiekkopelissä
Jääkiekkoliitto reagoi kuluvan vuoden maaliskuussa niin ikään alle 13-vuotiaiden sarjassa ilmenneeseen rasismitapaukseen hyvin eri tavoin kuin loppuvuodesta 2022.
Myös tällä kertaa rasistisen käytöksen kohteeksi joutunut pelaaja kertoi erotuomarille vastustajan käyttäneen hänestä syrjivää kieltä. Pelaajan joukkuekaveri kertoi kuulleensa nimittelyn. Tilanne tapahtui kouvolalaisen KooKoon ja haminalaiskotkalaisen HKJJ:n välisessä nuorten sarjaottelussa.
Kielenkäytöstä vasta ottelun jälkeen suoraan pelaajalta kuullut erotuomari teki uuden ohjeistuksen mukaisesti raportin Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnalle.
Kurinpitovaliokunta antoi KooKoon pelaajalle viiden ottelun pelikiellon ja velvoitti tämän esittämään anteeksipyynnön epäasiallisesti kohtelemalleen pelaajalle. Pelikiellon saanut pelaaja tai hänen lähipiirinsä vei asian Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, joka hylkäsi valituksen.
Tapaus eteni Urheilun oikeusturvalautakunnan käsiteltäväksi. Hakijaosapuoli vaati pelikiellon ja anteeksipyyntövelvoitteen perumisen lisäksi liittoa korvaamaan lautakuntakäsittelystä syntyneet hieman alle 1 700 euron kulut täysimääräisesti.
Urheilun oikeusturvalautakunta hylkäsi valituksen yksimielisesti syyskuussa. Valittajan esittämältä videotallenteelta kävi ilmi, että rangaistu KooKoon pelaaja sanoi vastustajalle jotain, johon ympärillä olleet pelaajat reagoivat.
Kokonaisharkinnan perustella oikeusturvalautakunta katsoi, että epäasiallinen tai syrjivä käytös oli riittävällä varmuudella näytetty toteen.
Liittoon tulvi valtava määrä ilmoituksia
Kymenlaakson juniorisarjan rasismitapaus on yksi lähes 200 asiasta, jotka päätyivät viime kauden aikana Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan pöydälle.
Vielä alkukaudesta 2023–24 kurinpitovaliokunta käsitteli kaikki epäasiallisesta käytöksestä tehdyt raportit, mutta jutturuuhkan takia asianajaja Eemeli Saroksen johtamalle valiokunnalle jätettiin vain ne rikkomukset, joissa kyse on syrjinnästä esimerkiksi henkilön alkuerän tai seksuaalisen suuntautumisen takia.
Kaikki muut epäasiallisuudet kuuluvat entiseen tapaan kunkin sarjan omalle kurinpitäjälle.
– Pyrimme tekemään erottelua sen mukaan, mikä on tosiasiassa syrjivää käytöstä ja mikä on vain huonoa käytöstä, Saros selventää.
Syksyllä 2023 alkanut raporttien tulva kertoo osaltaan, että Jääkiekkoliitossa on ollut selvää tarvetta aiempaa kovemmalle puuttumiselle epäasialliseen käytökseen. Samalla Saroksen luottamustehtävä kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana muuttui tavanomaista huomattavasti työllistävämmäksi.
– Suhteessa Jääkiekkoliiton alla vuosittain pelattavien otteluiden määrään noin 100-200 käsittelyyn tulleen epäilyn määrä ei ole ehkä iso, puhutaan käsittääkseni joistakin prosentin kymmenyksistä otteluita, joissa epäilyjä ilmenee. Toisaalta itse elän sillä ajatuksella, että jokainen tapaus on liikaa, joten siihen nähden tapauksia on tietysti lukumäärällisesti paljon, Saros toteaa.
Saros muistuttaa, että on hyvä katsoa myös tapausten laatua. Epäasialliseen käytökseen syyllistytään kaukalossa käytännössä poikkeuksetta kiihtyneessä mielentilassa.
– Olen itse pitänyt myönteisenä merkkinä, että käytännössä kaikissa tilanteissa, joissa epäilty on myöntänyt käyttäneensä loukkaavaa kieltä, hän on myös vilpittömän oloisesti pahoitellut käytöstään.
Myös seurat ovat suhtautuneet tapauksiin poikkeuksetta asianmukaisella vakavuudella.
– En vähättele loukkaavien termien käytön moitittavuutta, mutta kuitenkin suhtautuminen asioihin on ollut kiitettävää, Saros jatkaa.
Kritisoitu pomo ottanut ohjat käsiinsä
Lahden Pelicansin ja Lempäälän Kisan U13-junioriottelun rasismitapauksen selvittelyssä paljon kritiikkiä osakseen saanut Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila on ollut ratkaisevassa asemassa uusien eettisten ohjeiden jalkauttamisessa seurakentälle.
Jääkiekkoliitto sitoutui jo keväällä 2023 korjaamaan käytäntöjään vastaavien tapausten varalle. Antilan mukaan uusi toimintatapa otettiin heti ensimmäisellä kaudella hyvin vastaan seuroissa.
LUE MYÖS: Jääkiekkoliiton syrjinnän vastaisissa toimissa havaittiin useita puutteita – rasistisesti kohdellun juniorin tapauksessa erikoisia käänteitä
Seuraavan askeleen liitto otti viime keväänä, kun se lisäsi sääntökirjaan kohdan epäasiallisesta tai syrjivästä käytöksestä. Kohdan 75.7. mukaan kaikki ulkonäköön, kansallisuuteen, etniseen taustaan sekä sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kommentit tai nimittelyt johtavat pelirangaistukseen ja raportointiin kurinpitovaliokunnalle.
Sääntökirja edellyttää tuomaristoa raportoimaan ottelun jälkeen myös niistä tapauksista, joissa he eivät itse ole kuulleet joukkueen tai pelaajan ilmoittamaa nimittelyä.
– Nyt ne eivät ole enää ohjeistuksia, vaan ne ovat sääntöjä. Sitä kautta niihin on saatu vielä lisää painokkuutta, Antila kertoo.
Samalla tuomaristo on voinut puuttua yleisön joukosta kuuluneeseen epäasialliseen käytökseen. Tämän seurauksena kotijoukkue on velvoitettu tunnistamaan ja poistamaan katsomosta näihin rikkomuksiin syyllistyneet henkilöt.
Mikäli sääntöjenvastainen toiminta katsomossa jatkuu, erotuomari voi määrätä kotijoukkueen tyhjentämään katsomon ennen kuin pelin annetaan jatkua.
Yleisön käytökseen liittyneitä tapauksia tuli viime kaudella Antilan mukaan vastaan kymmenkunta, mutta tämän kauden ensimmäisten viikkojen aikana ei tiettävästi vielä ainuttakaan.
Antila kertoo, että trendi näyttää laskevalta myös muiden kurinpitovaliokunnan pöydälle päätyvien tapausten osalta.
– Tämän kauden alku on ollut todella, todella paljon rauhallisempi kuin viime vuosi. Ihan valtavan iso muutos on ollut, jos ottelutapahtumien kautta katsotaan tilannetta, mikä on tietenkin se, joka meille näyttäytyy.
– Ilmeisesti viesti on mennyt hyvin perille ja jatkuva puhuminen näistä asioista on auttanut. Tulokset ovat tältä osin rohkaisevia, Antila näkee.