Siinä, missä itsemurhien kokonaismäärä on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, tilastojen mukaan nuorten naisten itsemurhat ovat olleet "maltillisessa" kasvussa. Syitä kasvun taustalla voi olla useita, mutta nousevaa trendiä selittävät muun muassa yhteiskunnalliset suuret muutokset, etenkin työelämässä.
Tilastokeskuksen tilastojen itsemurhat ovat olleet Suomessa pitkällä aikavälillä laskussa. Vuodesta 1990 vuoteen 2020 itsemurhakuolemien kokonaismäärä väheni peräti 53 prosenttia.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen viralliset luvut ulottuvat vuodesta 1921 vuoteen 2021 saakka, sillä viime vuoden viralliset luvut julkaistaan vasta loppuvuodesta.
Tilastoja tarkastellessa pitkällä aikavälillä on nähtävissä selkeä pitkän aikavälin trendi: psykiatrian dosentin Kristian Wahlbeckin mukaan viimeisten 40 vuoden aikana alle 25-vuotiaiden naisten itsemurhat ovat yleistyneet.
– Alle 25-vuotiaiden nuorten naisten itsemurhat ovat olleet 2000-luvulla kasvusuunnassa, mutta ihan viime vuosina myös muissa ikäryhmissä naisten osalta on tapahtunut kasvua, Wahlbeck avaa kehitystä.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, miten mielenterveyden haasteisiin voi hakea apua. Lisäksi asiantuntijat käyvät läpi syitä itsetuhoisuuden taustalla.
Lue myös: Joka viides suomalaisnuori on itsetuhoinen – tällaisia varoitusmerkit voivat olla: "Kaikki itsetuhoinen puhe täytyy ottaa vakavasti"
Koska itsemurhakuolemissa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, Wahlbeck kuvailee nousua toistaiseksi maltilliseksi.
– Asiaa pitää tarkastella useamman vuoden ajalta, jotta voidaan sanoa, onko nouseva trendi alkanut, mutta kyllä me olemme huolisamme naisten tilanteesta, hän sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) itsemurhakuolemiin vuosina 2016–2021 liittyvän tutkimuksen mukaan itsemurhakuolemien määrä on ollut selvässä nousussa 30–39-vuotiaissa naisissa vuosien 2020 ja 2021 välillä. Muutos on tilastollisesti merkittävä verrattuna vuoteen 2016.
– Yleisenä huomiona lähes kaikissa alle 65-vuotiaiden itsemurhissa hoidettuja mielenterveysongelmia on taustalla, tutkimusprofessori Jaana Suvisaari toteaa.
– Yleisin diagnosoitu häiriö on ollut vakava masennus, toki on muitakin mielenterveydenhäiriöitä.
Juttu jatkuu grafiikoiden jälkeen.
"On selkeästi enemmän ahdistusta ja masennusta"
Wahlbeck on toiminut pitkään Mieli ry:ssä johtavana asiantuntijana. Ennen sitä hän teki pitkään potilastyötä – kohtasi siis pahoinvoivia ihmisiä.
Hänen näkemyksensä ja kokemuksensa mukaan suomalaiset voivat nykypäivänä yleisellä tasolla huonommin ja kaikilla elämän osa-alueilla.
Elämänlaatu ja elämän merkityksellisyys koetaan Wahlbeckin mukaan aiempaa huonommaksi.
– On selkeästi enemmän ahdistusta ja masennusta.
– Hyvä uutinen on kuitenkin se, että vaikka psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, mielenterveyden häiriöissä, eli diagnooseissa, ei nähdä vastaavaa nousua, hän kiittelee.
THL:n Suvisaari on samoilla linjoilla: ainakaan toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa dataa siitä, että mielenterveydelliset häiriöt itsessään olisivat lisääntyneet.
Sen sijaan voidaan erilaisten kyselyjen ja tutkimusten pohjalta sanoa, että oireilu ja avun hakeminen ovat lisääntyneet, etenkin koronapandemian ja sen aikaisten rajoitusten vauhdittamana.
Lue lisää: Mielenterveysongelmat ovat jo yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle – kriisipuhelimeen tulee yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa
Lue myös: Iida tappoi itsensä 17-vuotiaana, vaikka kaiken piti mennä paremmin – äidin kuoleman jälkeen löytämät piirustukset maalaavat synkkää kuvaa masennuksesta
Yhteiskunnalliset muutokset, kriisit ja paineet pahoinvoinnin taustalla
Koulumaailmassa tytöt ja nuoret aikuiset ovat kuormittuneempia, stressaantuneempia ja ahdistuneempia kuin pojat ja miehet.
Mutta miksi erot ovat niin suuria?
– Se on tuhannen taalan kysymys. Se on kansainvälisesti yhdenmukaista länsi- ja Pohjoismaissa, Suvisaari kertaa.
Osaltaan syy löytyy nimenomaan nuorissa ikäluokissa suurista yhteiskunnallisista muutoksista, joiden keskellä paitsi Suomi myös koko muu maailma on ollut.
Kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat entisestään lisänneet huono-osaisuutta ja siten mielenterveydellisiä haasteita.
Digitalisaation myötä etenkin nuoret kokevat sosiaalisen median kautta ulkonäköpaineita ja esimerkiksi kiusaaminen on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia eri sosiaalisen median alustoilla.
Lue myös: Korona masentaa ja pelottaa nuoria: Itsemurhavaarassa olevien kriisipuhelut liki kolminkeretaistuneet pandemian aikana
Mielenterveyden haasteet näkyvät sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä
Nuorten aikuisten naisten pahoinvoinnin ja oireilun lisääntyminen näkyy konkreettisesti sekä Wahlbeckin että Suvisaaren mukaan myös työelämässä.
Viime aikoina työelämän kuormittavuus on asiantuntijoiden mukaan korostunut etenkin nuorten naisten pahoinvoinnin taustalla.
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuodesta 2016 alkaen selvästi, ja yhä useamman alle 35-vuotiaan nuoren aikuisen poissaolon taustalla on Wahlbeckin mukaan mielenterveyden ongelmat – etenkin naisilla.
– Se [mielenterveys] on yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle tänä päivänä, Wahlbeck listaa.
Nuorten naisten osalta masennuksen ja ahdistuneisuuden lisääntymisessä on Wahlbeckin mukaan ollut nähtävissä valtavaa nousua, kun taas miesten sairauspoissaolojen määrässä on tapahtunut ”kohtuullista nousua”.
– En niinkään koe, että naiset olisivat herkempiä hakemaan sairauslomia tai raportoimaan asioista, vaan työelämän olosuhteet ovat erilaiset naisilla ja miehillä, hän sanoo.
– Elämänkulku on yksilöitynyt, ja yksilöön kohdistuu yhä enemmän paineita. Nuorilla on yhä enemmän uupumusta työelämässä, Wahlbeck mainitsee esimerkkinä.
Naiset työskentelevät aloilla, jotka kuormittavat enemmän
Sekä Wahlbeck että Suvisaari uskovat, että naiset kokevat työelämän kuormittavammaksi siksi, että alat, joilla naiset työskentelevät, ovat olleet etenkin viime vuosina kuormittavampia.
– Naiset ovat olleet enemmän töissä aloilla, joissa on ollut enemmän paineita pandemian aikana, esimerkiksi hoito- ja varhaiskasvatusalalla, Wahlbeck pohtii.
Mitä tulee psyykkisten haasteiden laatuun, Wahlbeckin mukaan miehet kärsivät naisia useammin erilaisista riippuvuuksista, kuten alkoholismista ja huumeriippuvuudesta. Naiset puolestaan kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta.
– Miehet etsivät ulkoisia ratkaisuja käyttäytymishäiriöistä, ja naisella ongelmat ovat enemmänkin tunnetasolla, Wahlbeck pohtii ilmiön taustoja.
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tässä haastattelussa hän kuitenkin edustaa työnantajaansa Mieli ry:tä.
