Itsemurhien määrä on puolittunut 30 vuodessa, nuoret naiset tekevät niitä kuitenkin entistä enemmän – nämä asiat selittävät, miksi

– Yleisin diagnosoitu häiriö on ollut vakava masennus, toki on muitakin mielenterveydenhäiriöitä. 

Juttu jatkuu grafiikoiden jälkeen.

Alle 25-vuotiaiden naisten itsemurhat ovat olleet 40 vuoden aikana kasvussa.

Itsemurhakuolleisuudessa on nähty kasvua, mutta vielä ei voida puhua trendistä vuosittaisen vaihtelun takia.

"On selkeästi enemmän ahdistusta ja masennusta"

Wahlbeck on toiminut pitkään Mieli ry:ssä johtavana asiantuntijana. Ennen sitä hän teki pitkään potilastyötä – kohtasi siis pahoinvoivia ihmisiä. 

Hänen näkemyksensä ja kokemuksensa mukaan suomalaiset voivat nykypäivänä yleisellä tasolla huonommin ja kaikilla elämän osa-alueilla. 

Elämänlaatu ja elämän merkityksellisyys koetaan Wahlbeckin mukaan aiempaa huonommaksi.

– On selkeästi enemmän ahdistusta ja masennusta.

– Hyvä uutinen on kuitenkin se, että vaikka psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt, mielenterveyden häiriöissä, eli diagnooseissa, ei nähdä vastaavaa nousua, hän kiittelee. 

THL:n Suvisaari on samoilla linjoilla: ainakaan toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa dataa siitä, että mielenterveydelliset häiriöt itsessään olisivat lisääntyneet. 

Sen sijaan voidaan erilaisten kyselyjen ja tutkimusten pohjalta sanoa, että oireilu ja avun hakeminen ovat lisääntyneet, etenkin koronapandemian ja sen aikaisten rajoitusten vauhdittamana.

Lue lisää: Mielenterveysongelmat ovat jo yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle – kriisipuhelimeen tulee yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa

Lue myös: Iida tappoi itsensä 17-vuotiaana, vaikka kaiken piti mennä paremmin – äidin kuoleman jälkeen löytämät piirustukset maalaavat synkkää kuvaa masennuksesta

Yhteiskunnalliset muutokset, kriisit ja paineet pahoinvoinnin taustalla

Koulumaailmassa tytöt ja nuoret aikuiset ovat kuormittuneempia, stressaantuneempia ja ahdistuneempia kuin pojat ja miehet. 

Mutta miksi erot ovat niin suuria? 

– Se on tuhannen taalan kysymys. Se on kansainvälisesti yhdenmukaista länsi- ja Pohjoismaissa, Suvisaari kertaa.

Osaltaan syy löytyy nimenomaan nuorissa ikäluokissa suurista yhteiskunnallisista muutoksista, joiden keskellä paitsi Suomi myös koko muu maailma on ollut. 

Kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat entisestään lisänneet huono-osaisuutta ja siten mielenterveydellisiä haasteita.

Digitalisaation myötä etenkin nuoret kokevat sosiaalisen median kautta ulkonäköpaineita ja esimerkiksi kiusaaminen on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia eri sosiaalisen median alustoilla.

Lue myös: Korona masentaa ja pelottaa nuoria: Itsemurhavaarassa olevien kriisipuhelut liki kolminkeretaistuneet pandemian aikana

Mielenterveyden haasteet näkyvät sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä

Nuorten aikuisten naisten pahoinvoinnin ja oireilun lisääntyminen näkyy konkreettisesti sekä Wahlbeckin että Suvisaaren mukaan myös työelämässä. 

Viime aikoina työelämän kuormittavuus on asiantuntijoiden mukaan korostunut etenkin nuorten naisten pahoinvoinnin taustalla. 

Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuodesta 2016 alkaen selvästi, ja yhä useamman alle 35-vuotiaan nuoren aikuisen poissaolon taustalla on Wahlbeckin mukaan mielenterveyden ongelmat – etenkin naisilla. 

– Se [mielenterveys] on yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle tänä päivänä, Wahlbeck listaa.

Nuorten naisten osalta masennuksen ja ahdistuneisuuden lisääntymisessä on Wahlbeckin mukaan ollut nähtävissä valtavaa nousua, kun taas miesten sairauspoissaolojen määrässä on tapahtunut ”kohtuullista nousua”. 

– En niinkään koe, että naiset olisivat herkempiä hakemaan sairauslomia tai raportoimaan asioista, vaan työelämän olosuhteet ovat erilaiset naisilla ja miehillä, hän sanoo.

– Elämänkulku on yksilöitynyt, ja yksilöön kohdistuu yhä enemmän paineita. Nuorilla on yhä enemmän uupumusta työelämässä, Wahlbeck mainitsee esimerkkinä. 

Naiset työskentelevät aloilla, jotka kuormittavat enemmän

Sekä Wahlbeck että Suvisaari uskovat, että naiset kokevat työelämän kuormittavammaksi siksi, että alat, joilla naiset työskentelevät, ovat olleet etenkin viime vuosina kuormittavampia. 

– Naiset ovat olleet enemmän töissä aloilla, joissa on ollut enemmän paineita pandemian aikana, esimerkiksi hoito- ja varhaiskasvatusalalla, Wahlbeck pohtii. 

Mitä tulee psyykkisten haasteiden laatuun, Wahlbeckin mukaan miehet kärsivät naisia useammin erilaisista riippuvuuksista, kuten alkoholismista ja huumeriippuvuudesta. Naiset puolestaan kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta.

– Miehet etsivät ulkoisia ratkaisuja käyttäytymishäiriöistä, ja naisella ongelmat ovat enemmänkin tunnetasolla, Wahlbeck pohtii ilmiön taustoja.

Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Tässä haastattelussa hän kuitenkin edustaa työnantajaansa Mieli ry:tä.

Mielenterveyden haasteisiin kannattaa aina hakea apua, sanovat asiantuntijat – toivotonta tapausta ei ole.MTV

Lue myös: Itsetuhoisuudesta kärsinyt Päivi Rissanen kertoo psykiatrisen hoidon kipukohdista: "En välttämättä olisi hengissä, jos minua ei olisi pakkohoidettu"