Itämeren pohjassa makaavien kemiallisten aseiden myrkkyjen ei uskota leviävän Suomen aluevesille.
– Niiden kulkeutuminen Suomen vesialueille on aika epätodennäköistä. Ainoa, mikä niitä ammuksia liikuttaa on kalastajien troolit, toteaa Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Anu Lastumäki.
Alustavien testien mukaan toisen maailmansodan jälkeen Itämereen upotetuista aseista on vuotanut myrkkyjä, jotka ovat saattaneet päätyä kaloihin ja simpukoihin Bornholmin ja Gotlannin syvänteiden alueella. Testeissä todettiin, että alueen simpukat olivat huonokuntoisempia kuin muun alueen simpukat. Vielä ei pystytä sanomaan, onko kyse juuri taistelukemikaaleista.
– Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden vaihteessa. Tämä on myös vaikea aihe tutkia, koska myrkyt eivät suoraan siirry eläimeen. Ihmiselläkin maksa hajottaa myrkkyjä ja samalla tavalla esimerkiksi kalojen maksat toimivat.
Viranomaisilla ei seurantavelvollisuutta
Lastumäki ei vielä tiedä, onko tutkimuksille luvassa jatkoa.
– Nämähän ei oikeastaan kuulu minkään viranomaisten seurantavaatimuksiin nämä kemialliset taisteluaineet. Esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksessa se on ihan kiinni siitä, saadaanko haettua ulkopuolista rahoitusta. Laitos itse ei rahoita sitä.
Merialueille upotettuja myrkkyjä ja ammuksia on tutkittu jo yhdellä EU-hankkeella vuodesta 2006 vuoteen 2008. Mercw-projektissa mallinnettiin aseisiin liittyviä ympäristöriskejä Tanskaan kuuluvassa Bornholmissa. Tutkimus on keskittynyt lähinnä Ruotsin ja Tanskan aluevesille.
– Olemme tutkineet Bornholmin aluetta vuodesta 2006 lähtien. Nyt Chemsea-hankeessa, joka alkoi viime vuonna, on tehty viimeisimmät tutkimukset. Tutkimukset laajennettiin tällä kertaa koskemaan myös Gotlannin syvännettä.
Troolaaminen voi olla vaarallista
Liittoutuneet upottivat syvänteisiin sodan jälkeen kymmeniätuhansia tonneja hermokaasuja ja muita aineita. Suora kontakti aineisiin on ihmiselle erittäin vaarallinen. Vaara on yhä olemassa esimerkiksi kalastajilla, muistuttaa Anu Lastumäki.