ISW: Liikekannallepanoa protestoidaan, koska Putin epäonnistui: "Nyt ei ole 1914 tai 1941"

1:59
Mitä Venäjän liikekannallepanon ensipäivistä tiedetään tähän mennessä?

Presidentti Vladimir Putin ei ole onnistunut valmistelemaan venäläisiä merkittävään sotaan, arvioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Näin ollen keskiviikkona julistettua liikekannallepanoa on myös vastustettu, ISW katsoo.

Ennen helmikuun 24. päivän suurhyökkäystä Venäjän korkea-arvoiset viranomaiset ja Kremlin viestinviejät pilkkasivat ajatusta, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

ISW:n mukaan jopa jotkut niin sanottuun "erikoisoperaatioon" osallistuneet luulivat olevansa harjoituksissa, kunnes selvisi, että kyse onkin hyökkäyksestä.

– Putin on jatkanut hyökkäyksen kutsumusta "erikoisoperaatioksi" sodan sijaan, eikä hän ole valmistanut kansalaisiaan liikekannallepanoon, ISW kirjoittaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Putinin aiemman viestinnän epäonnistumisesta tekee ISW:n mukaan erityisen tärkeää se, ettei Venäjän maaperällä ole sen enempää Ukrainan kuin Natonkaan joukkoja. Sotilaat eivät uhkaa Venäjän omia maita.

– Nyt ei ole kyse vuodesta 1812, 1914 tai 1941. Seikat, jotka kannustivat liikekannallepanoon edellisissä Venäjän sodissa eivät ole nyt läsnä, sanoi Putin kansalaisilleen mitä tahansa.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

Vuonna 1812 Ranskan Napoleon hyökkäsi Venäjälle, 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota ja 1941 Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.

– Natsien hyökkäys kirjaimellisesti uhkasi Venäjän olemassaoloa ja osa oli kansanmurhakampanjaa, joka pyrki orjuuttamaan ne neuvostokansalaiset, joita se ei tappanut, ISW toteaa.

– Ukrainan sota on niin kaukana tuosta todellisuudesta kuin sota vain voi olla. Retoriset silmänkääntötemput eivät voi korvata motivaattorina sitä brutaalia todellisuutta, jossa Natsi-Saksan panssarit hyökkäsivät.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

3:03
Puolustusvoimien ex-komentaja arvioi, minkä tasoisia joukkoja Venäjä saa kasaan: "Eivät aivan nuorukaisia ole".

Vähemmistöt ja köyhät juoksuhautaan

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu totesi osittaiseksi kuvaillun liikekannallepanon koskettavan alle yhtä prosenttia venäläisistä, eli 300 000 henkilöä. Itsenäisten venäläismedioiden mukaan voi kuitenkin olla, että palvelukseen aiotaan määrätä yli miljoona ihmistä.

Leimallista on tähän mennessä ollut, että suurissa kaupungeissa rekrytointi on ollut verrattain vähäistä, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Uutisaamussa.

– Kaupungeissa on värvätty 0,1 prosenttia, pienissä kylissä prosenttiluku on saattanut nousta kymmeneen. Värvätään vähemmistöjä ja köyhempää maaseutuväkeä, joilla ei ole kauheasti vaihtoehtoja.

Tässä ei ole mitään uutta. Läpi Ukrainan sodan Venäjä on lähettänyt Ukrainaan suhteettoman määrän Kangaspuron mainitsemiin ihmisryhmiin kuuluvia.

Kangaspuro kertoo nähneensä lukuja, joiden mukaan 30 000 palvelukseen määrättyä on lähetetty suoraan miehitetyille alueille. Värvättyjä olisi tähän mennessä yhteensä noin 100 000. Lukuja ei ole vahvistettu ja Kangaspuro muistuttaa itsekin niiden epäluotettavuudesta.

Venäjän sodassa kärsimien tappioiden on arveltu reilun puolen vuoden aikana kasvaneen kymmeniin tuhansiin. Pian Harkovan rintaman nopean romahtamisen jälkeen Venäjä julisti liikekannallepanon. Kremlin on pakko saada lisää sotilaita, jos se aikoo pitää kiinni edes nyt miehittämistään alueista.

Venäjän käsissä on enää sellaisia Ukrainan alueita, joista Venäjällä ei niin sanotusti ole varaa luopua, jos se haluaa pitää kiinni edes minimitavoitteistaan.

– Ei voi hylätä esimerkiksi koko Donetskin ja Luhanskin oblastia (aluetta). Sellaista ei voi käydä. Zaporizhzhja on tärkeä maayhteys Krimin ja muiden alueiden välillä. Hersonissa on käynnissä kansanäänestys. Ne eivät ole Venäjälle irtonaisia alueita, joita miehitetään näön vuoksi, sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi sanoi sunnuntaina MTV Uutisille.

Kaikki eivät voi noin vain lähteä

Liikekannallepanoa protestoineiden kohtelu on ollut kovaa. Mielenosoitukset on tukahdutettu "väkivaltaisesti ja nopeasti", toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan Uutisaamussa.

– Pienemmissä paikoissa ei nyt ehkä sallittu (mielenosoituksia), mutta suvaittu. Olettaisin, että nekin pyritään tukahduttamaan voimakeinoin, koska ei ihmisiä saa muuten hiljennettyä, Silvan arvioi.

Itsenäisen venäläismedian Novaja Gazetan mukaan yli 260 000 miestä on lähtenyt Venäjältä sen jälkeen, kun maassa julistettiin liikekannallepano.

Silvan mukaan suurimmalla osalla venäläisistä ei ole sellaisia säästöjä, että he voisivat yhtäkkiä päättää lähteä maasta, uhkasi sotaan lähtö tai ei.

– Ihmisillä on perheitä ja sellaisia ammatteja, joita ei voi tehdä ulkomailta käsin. Aika pieni osa venäläisistä pystyy lähtemään.

Venäjällä on suunnitelmia sulkea maan rajat sotaan kelpaavilta miehiltä, raportoi Latviasta käsin toimiva itsenäinen venäläislehti Meduza viikonloppuna.

Aleksanteri-instituutin Kangaspuron mielestä tämä ennakoitu ratkaisu on näkynyt jo esimerkiksi Suomen raja-asemilla.

– Se reaktio on jo nähty vaikkapa Suomen rajalla ja täysinä lentokoneina Turkkiin. Siellä on kahdenlaista rekrytointia välttävää väkeä. Niitä, joilla on ulkomaanpassi ja viisumi sekä niitä, joilla ei ole. He menevät sinne, minne viisumia ei tarvita.

Kangaspuron mukaan Suomessa viranomaiset eivät ole toistaiseksi nähneet maahan saapuvissa venäläisissä samanlaista turvallisuusongelmaa kuin poliitikot.

– Varmasti liittyy ilmapiiriin ja aitoihin, oikeutettuihin pelkoihin, joita kansalaisilla on. Totta kai tällaisessa vaikeassa tilanteessa voi olettaa, että sieltä saattaa tulla värväystä pakenevien seassa venäläisten turvallisuuspalveluiden agentteja.

– Heitä voidaan kyllä lähettää ilman tällaista joukkopakoakin.

10:24
Katso tutkija Silvan ja johtaja Kangaspuron haastattelu kokonaisuudessaan.

Juttua muokattu 27.9.2022 kello 8.50: Korjattu kohtaa "...liikekannallepanon koskettavan noin yhtä prosenttia venäläisistä". Korjattu muotoon "alle yhtä prosenttia".

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja