Kun naapurit intoutuvat riitelemään keskenään, isännöitsijän työ saattaa muistuttaa tarhaikäisten kaitsemista. Enemmistö valittaa mieluummin selän takana kuin päin vierustoverin naamaa. Kyräily voi jatkua vuosikausia.
Isännöitsijä Esa Mäkinen vastasi taannoin puhelimeen. Luurin toisessa päässä oli närkästynyt rouva, joka halusi valittaa naapurin herran grillaamisesta.
– Kuulemma naapuri oli sytyttänyt nuotion rivitalon takapihalle niin, että liekit melkein nuolivat talon räystästä. Ennen kuin ehdin ottaa yhteyttä tähän herraan, hän soitti minulle itse ilmoittaakseen, että naapurin rouvan mies huutaa ja uhkailee, Mäkinen kertoo.
Vain noin kolmasosa Mäkiselle soittavista ihmisistä on puhunut häiritseväksi kokemastaan asiasta ensin itse naapurille.
– Yleensä ihmiset haluavat pysytellä nimettöminä taustalla. Asiaa ei uskalleta, haluta, viitsitä tai kehdata sanoa suoraan päin naamaa, mikä kuitenkin olisi ehkä se fiksumpi ja tehokkaampi teko.
– Jos vain on pokkaa mennä ovelle pyytämään metelöimisen lopettamista, se yleensä toimii aika hyvin. Myöhään yöllä kovaäänisten juhlien keskelle tuppautuminen ei toki välttämättä ole fiksua. Silloin voi soittaa poliisille, sillä isännöitsijät eivät päivystä ympäri vuorokauden, Mäkinen sanoo.
Valitus tehtävä kirjallisesti
Kun isännöitsijä saa valituksen häiriötä aiheuttavasta naapurista, hänen tehtävänään on hankkia todisteita ja todistajia.
– Kuten alussa kertomassani rivitalonaapurusten tapauksessa, yleensä on sana sanaa vastaan. Mikäli häiriötä kokeva naapuri haluaa, että asialle oikeasti tehdään jotain, valitus täytyy tehdä kirjallisesti. Pelkkien puheluiden pohjalta toimenpiteisiin ei ryhdytä, koska isännöitsijä ei ole ollut paikan päällä kuulemassa ja näkemässä tilannetta.
– Parasta on kirjata häiritsevät tapahtumat ajankohtineen paperille. Jos sama asia häiritsee muita naapureita, heiltä on hyvä saada myös allekirjoitukset.
Isännöitsijä lähettää huomautuksen asukkaalle "häiritsevän elämän" perusteella.
– Se, mikä on häiritsevää, on tulkintakysymys. Kuulemma jokapäiväisestä aamusta iltaan jatkuneesta pianon soitostakin on annettu varoitus, Mäkinen sanoo.
Kyräily jatkuu pitkään
Joskus naapurikiistat johtavat käräjille.
– Olen edustanut itsekin taloyhtiötä oikeudessa, kun häiritsevää ja toistuvasti talon järjestyssääntöjä rikkonutta naapuria häädettiin. Käytännössä kyse oli romanttisissa aikeissa tehdyistä, kovaäänisistä ja humalaisista yrityksistä tunkeutua naapurin asuntoon. Vastakaiun puuttuminen ja kieltäytyminen johtivat vielä uhkailuihin.
Loppujen lopuksi asia sovittiin jo oikeussalin eteisessä. Häirikkö muutti sovinnolla pois.
– Useimmiten häiriön tuottaja uskoo viestin, kun taloyhtiö lähtee mukaan juttuun. On ikävää, jos esimerkiksi asunto-osakeyhtiön huoneisto täytyy ottaa hallintaan.
Useimmat naapurikiistat eivät päädy käräjille asti. Se ei silti tarkoita, että ne päättyisivät kovin nopeasti.
– Suomalaiset luonteenpiirteet tuntien kyräily jatkuu yleensä aika pitkään. Se saattaa loppua vasta toisen osapuolen muuttaessa pois.
Mäkinen muistuttaa, että monissa taloyhtiöissä on silti todella hyvä henki.
– Tyypillisesti pienemmissä rivitaloyhtiöissä ihmiset tuntevat toisensa ja huolehtivat toisistaan vanhan ajan kyläyhteisöjen tapaan. He järjestävät talkoita, grilli-iltoja ja muuta yhteistä tekemistä. Omaa pihaa siistiessä leikataan myös naapurin nurmi, jos tämä ei satu olemaan paikalla, Mäkinen sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com
"Naapuri pissaa väärin" – Näistäkin taloyhtiöissä taistellaan
Saako naapurin tupakoinnista tai juhlista valittaa? Asiantuntija vastaa!
Kolme hankalaa naapurityyppiä: Miten tulla heidän kanssaan toimeen?