Imusolmukesyöpä voi iskeä kehen tahansa: "Vähän kuin hedelmäpeli" – lääkäri kertoo, milloin patista pitää huolestua

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Katso videolta, miten rinnat kannattaisi tutkia kuukausittain.

Lymfoomat ovat yleisiä mutta mystisiä syöpiä, joihin sairastuminen näyttää olevan silkkaa huonoa tuuria. Yleensä potilaan ennuste on kuitenkin hyvä.

Joka vuosi noin 1300 suomalaista sairastuu lymfoomaan eli imukudos- tai imusolmukesyöpään. Imukudoksen soluja on ympäri kehoa, joten sairaus voi löytyä melkein mistä tahansa.

– Potilaita on kaiken ikäisiä ja kaikista ammattiryhmistä, professori ja ylilääkäri Maija Itälä-Remes Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.

Kaksi erityistä piikkiä ilmaantumisessa on kuitenkin havaittavissa: parikymppisillä ja yli 60-vuotiailla lymfoomia on tavallista enemmän, joskin syövän tyypit ovat erilaisia eri ikäryhmissä.

Lymfooman riskitekijät hämärän peitossa

Sitä miksi lymfoomat ovat niin yleisiä, ei tiedetä.

Syyksi on epäilty esimerkiksi kemikaaleille altistumista, mutta asiasta ei ole vakuuttavaa näyttöä. 2000-luvun alussa lymfoomatapausten määrä näytti lisääntyvän, mikä herätti epäilyjä sairastumiselle altistavista ympäristötekijöistä. Sittemmin uusien tapausten määrä on tasaantunut.

Syöpäjärjestöjen ylläpitämä Kaikki syövästä -sivusto kertoo, että sairastuneen immuunijärjestelmä voi olla vaurioitunut virusinfektion, autoimmuunisairauksien, kroonisen tulehduksen tai elinsiirron seurauksena. Ikä lisää tietyn lymfoomatyypin riskiä.

Lymfoomat jaetaan kahteen pääryhmään

Lymfoomat ovat joukko erilaisia pahanlaatuisia imukudoskasvaimia. Ne on perinteisesti jaettu kahteen pääryhmään: non-Hodgkin-lymfoomaan ja Hodgkinin lymfoomaan. Valtaosa lymfoomista on non-Hodgkin-lymfoomia.

Lähde: Syöpäjärjestöt

Yksi pienehköä ihmisryhmää koskeva riskitekijä ovat karheapintaiset silikoni-implantit, joiden on havaittu voivan lisätä suurisoluiseen lymfoomaan sairastumisen todennäköisyyttä.

Useimmiten lymfoomaan sairastuminen on kuitenkin yksinkertaisesti huonoa tuuria. Ihmisen soluissa tapahtuu kaiken aikaa mutaatioita ja joskus seurauksena syntyy syöpä.

– Se on vähän kuin hedelmäpeli. Silloin kun tulee tietty rivi tiettyjä mutaatioita, elimistö ei pysty korjaamaan tai tuhoamaan solua vaan se kasvaa klooniksi ja tulee pahanlaatuinen tauti, Itälä-Remes luonnehtii.

Lymfooman tavallisin oire on patti

Tyypillisin lymfooman oire on patti eli suurentunut imusolmuke kaulalla, niskassa, soliskuopassa, kainalossa tai nivusissa. Yleensä patti on pehmeä ja kivuton, mutta se toisinaan voi myös kova tai aristava. Patti voi kasvaa nopeasti tai hitaasti – jälkimmäinen on tyypillistä erityisesti ikäihmisillä tavattavassa non-Hodgkinin follikulaarisessa lymfoomassa.

Suurentuneet imusolmukkeet voivat olla oireita monesta muustakin sairaudesta, esimerkiksi virusinfektiosta. Itälä-Remes suosittelee tutkituttamaan patin, jos se kasvaa nopeasti tai ei lähde pois parissa-kolmessa viikossa.

Pattia lukuun ottamatta lymfoomilla ei ole muita yleisiä oireita. Sairaus oireilee sen perusteella, mihin elimeen se on iskenyt. Suolistossa lymfooma aiheuttaa vatsavaivoja, keuhkoissa yskää.

Erityisesti nuorilla aikuisilla tavattavassa Hodgkinin lymfoomassa tavallisin oire on Itälä-Remeksen mukaan keuhkojen välikarsinaan ilmestyvä kasvain. Se voi kasvaa isoksi ennen kuin aiheuttaa mitään oireita, esimerkiksi hengenahdistusta tai yskää.

Levinnyt lymfooma voi aiheuttaa myös yleisoireita, kuten kuumeilua, tahatonta painonlaskua, kutinaa tai epätavallista hikoilua. Edellä mainitut oireet voivat kuitenkin liittyä myös moneen muuhun sairauteen tai vaivaan, mikä tekee erotusdiagnoosin tekemistä vaikeaa.

Juttu jatkuu videon alla.

2:17
Moni syöpä on alkuvaiheessaan vähäoireinen tai oireeton. Videolla kerrotaan, milloin kehon viesteistä pitäisi huolestua.

Lymfoomapotilaan ennuste on hyvä

Hyvä uutinen on, että lymfoomat ovat usein hoidettavissa tai ainakin niiden kasvua voidaan erilaisilla hoidoilla jarruttaa niin, ettei sairaus vaikuta merkittävästi elinaikaan. Lymfoomia hoidetaan tavallisesti solunsalpaajilla sekä monoklonaalisilla vasta-aineilla, jotka ovat bioteknologisia lääkkeitä. Paikallisen taudin hoitoon käytetään sädehoitoa.

Lymfoomapotilaan ikä vaikuttaa ennusteeseen. Alle 60-vuotiaista valtaosa paranee, mutta yli 60-vuotilla ennuste ei ole aivan yhtä hyvä.

Itälä-Remes kertoo, että tämä johtuu osin siitä, että iäkkäät sairastuvat usein hitaasti kasvavaan mutta parantumattomaan syöpätyyppiin, joka taas nuorilla on harvinainen. Lisäksi korkea ikä ja oheissairaudet voivat tehdä hoidoista liian raskaita toteuttaa.

– Mutta ei sekään ole perimmäinen syy. Ei tiedetä, miksi lymfoomat ovat iäkkäillä hankalampia ja huonoennusteisempia.

Sama ilmiö on kuitenkin havaittu myös leukemioissa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja