Ilkka Ahtiaisen kommentti: Euroopan vakautta varjellaan nyt kyynelkaasukranaateilla – nämä lähihistorian syyt pakottivat EU:n täyskäännökseen

MTV Uutiset on muiden medioiden tapaan välittänyt viime päivinä dramaattista kuvaa Kreikan ja Turkin väliseltä rajalta. Rajalle on kerääntynyt tuhansia pakolaisia tai siirtolaisia, jotka Kreikan viranomaiset ovat pysäyttäneet kyynelkaasulla. Ne, jotka ovat onnistuneet ylittämään rajan, on otettu kiinni.

Tilanne on hyvin toisen näköinen kuin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan vyöryi lyhyessä ajassa yli miljoona siirtolaista ja pakolaista Syyriasta, Irakista, Afganistanista ja lukuisista muista maista, käytännössä kenenkään estämättä.

On käynyt harvinaisen selväksi, että toisintoa viiden vuoden takaisesta ei haluta. Eurooppaan ei enää vain kävellä sisään.

EU on nyt harvinaisen yksituumainen

Kreikkalaisten rajamiesten otteet ovat ronskit, mutta arvostelua ei EU:n jäsenvaltioista kuulu. EU-maat ovat suorastaan antaneet täyden tukensa Kreikalle. Frontexin vartijoita ja runsaasti kalustoa on lähetetty Kreikan avuksi.

Samalla EU on arvostellut Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania pakolaisten ja siirtolaisten hyväksikäytöstä. Suomessa ulkoministeri Pekka Haavisto on käyttänyt sanaa hybridivaikuttaminen. Eli Turkki yrittää kiristää EU:ta pakolaisilla.

Mikä oikein on muuttunut sitten vuoden 2015? Missä ovat tervetulotoivotukset ja arvopuheet?

Pieni lähihistorian kertaus lienee paikallaan. Yli miljoonan siirtolaisen ja pakolaiseen tulo oli täysin hallitsematonta sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel syyskuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä päätti, että Unkariin juuttuneille pakolaisille ja siirtolaisille avataan portit.

Suurin osa halusi ja jäi Saksaan, toinen suosikkikohdemaa oli Ruotsi. Suomeen heitä tuli yli 30000. Syyrian sotapakolaisia oli hyvin vähän; tulijat olivat enimmäkseen irakilaisia ja suurin osa aikuisia miehiä. Ja kuten sittemmin on kerrottu, tässä joukossa oli paljon sotilaskarkureita. 

Lähihistorian oppi on ollut karu – myös Suomessa

Suomeen tullut joukko oli niin suuri, että Suomi kelpaa hyvin eurooppalaiseksi esimerkiksi siitä, millaisia yhteiskunnallisia seurauksia vuoden 2015 kriisillä on ollut.

Taloudellisista seurauksista saa käsityksen valtion budjeteista. Pelkästään sisäasiainministeriön määrärahoja tarkastelemalla päädytään jättimäisiin summiin. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden vastaanotto maksoi noin 600 miljoonaa, vuonna 2017 vajaat 300 miljoonaa ja vuonna 2018 noin 200 miljoonaa. Kolmessa vuodessa 2016-18 vastaanoton kustannukset ovat olleet siis toista miljardia euroa.

Parina viime vuonna summat ovat toki pienentyneet, koska tulijoiden virta on tyrehtynyt, moni tänne tullut on poistunut itse tai heitä on palautettu kotimaihinsa.

Myös muita yhteiskunnallisia seurauksia on ollut. Vaikka suuri enemmistö tulijoista on käyttäytynyt ihmisiksi, vuoden 2015 avointen ovien päivät näkyvät myös rikostilastoissa. Ei voi painaa villaisella sitä, että useat turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, pahimpina raiskaukset ja murhat.

Elokuussa 2017 Turussa jouduttiin todistamaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyä iskua, kun marokkolainen keväällä 2016 Suomeen tullut turvapaikanhakija hyökkäsi veitsien kanssa sivullisten kimppuun. Kaksi kuoli, kahdeksan haavoittui.

Tällainen siirtolaiskriisin kielteisten seurausten pinoaminen voi ottaa sydämestä ja tuntua epäreilulta, eihän suurin osa Suomeen tulleista ole halunnut mitään pahaa. Mutta ne selittävät sitä, miksi EU on valinnut tyystin erilaisen linjan kuin vuonna 2015.

Erdoganille on pakko syytää lisää rahaa

Aivan oma lukunsa on taloudellisen rasituksen ja rikostilastojen synkkenemisen vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Kaikki koettu on vahvistanut politiikan ääripäitä. Puheet ovat koventuneet, ja hokema yhteiskunnallisesta kahtiajakautumisesta on muuttunut yhä todemmaksi, niin meillä kuin muualla Euroopassa.

Kytkökset puoluekentän mullistuksiin eri EU-maissa ovat ilmeiset. Esimerkiksi Saksassa vuoden 2015 tapahtumat antoivat ratkaisevan sysäyksen sille, että AfD, Vaihtoehto Saksalle, on kyennyt vakiintumaan varteenotettavaksi poliittiseksi voimaksi Merkelin kristillisdemokraattien (CDU) oikealle puolelle. Saksan sisäpolitiikka on täysin sekaisin.

Niin raadollista kuin se onkin, kreikkalaisen rajavartijan ampumalla kyynelkaasukranaatilla varjellaan tällä hetkellä sisäpoliittista vakautta yhdessä jo toisessakin EU-maassa.

Kommentti: Kreikan umpisolmussa pelataan armotonta pakolaispeliä uusilla säännöillä, ja Eurooppa näyttää neuvottomalta ja avuttomalta

Varsinaista ongelmaa siirtolaisten ja pakolaisten pysäyttäminen Kreikan rajalle ei tietenkään ratkaise. Se ei lopeta Syyrian sotaa, eikä se tee loppua pakolaisuudelle tai laittomalle siirtolaisuudelle Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan. Erdogan haluaa rahaa, ja sitä lienee pakko syytää Turkille lisää, jotta se pitää Syyrian pakolaiset leireillään eikä tarjoa bussipikavuoroa Euroopan porteille.

Tarvitaan siis rahaa, mutta myös voimaa on ollut pakko näyttää. Yksi osa ratkaisua nimittäin on sekin, että Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto on hallittua. Maahanmuuton täytyy tapahtua tavalla, jonka EU-maiden kansalaisten enemmistö on valmis hyväksymään.

Kirjoittaja on MTV Uutisten uutispäätoimittaja.

Lue myös: Sisäministeri Maria Ohisalo: EU tarvitsee yhtenäisen maahanmuuttopolitiikan mahdollisimman pian – "Seisomme kaikki Kreikan tukena, emme tarvitse vain hätäapua"

Karut luvut julki: Turkki avasi rajansa, lähes 35 000 pakolaista pyrkinyt Kreikkaan viiden päivän aikana – satoja pidätyksiä tehty: "Suurin osa Afganistanista tai Pakistanista"

Asiantuntija: Suomen rajalle ei voisi muodostua samanlaista kriisiä kuin Kreikassa – "Tilanne ei tulisi meillä kysymykseen"

Kommentti: Kreikan umpisolmussa pelataan armotonta pakolaispeliä uusilla säännöillä, ja Eurooppa näyttää neuvottomalta ja avuttomalta