Mainos

Turvallisuudentunne järkkyi - vuosi 2015 yllätti kaikki

Muistatteko vielä vuoden 2014? Venäjä oli alkuvuodesta miehittänyt Ukrainaan kuuluvan Krimin ja liittänyt sen itseensä. Itä-Ukrainassa alkoi sisällissota.

Euroopan turvallisuusrakenteet järkkyvät, sanottiin. Puhuttiin paluusta kylmään sotaan. Kysyttiin, mihin maahan Venäjä seuraavaksi tunkeutuu. Vuotta 2014 on ehditty pitää taitekohtana Euroopan historiassa sitten Berliinin muurin murtumisen 1989.

Vai koettiinko kylmän sodan jälkeinen taitekohta sittenkin vasta vuonna 2015? Ilman, että tapahtumilla oli mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa.

Kukapa olisi arvannut, että Euroopan, tuon rikkaan ja järjestäytyneen maanosan, saattoi saada sekaisin vain kävelemällä sinne. Yli miljoona on tullut ilman, että Euroopan unioni mahtoi asialle mitään.

Kuka olisi uskonut, että Euroopan vahvuus - avoimet rajat, vapaa liikkuminen - osoittautuukin tässä maailmantilanteessa sen heikkoudeksi.

****

Vuoden 2015 alussa kukaan tuskin osasi arvata, mitä tapahtuu Angela Merkelille, Euroopan järkkymättömälle johtajalle ja euron kriisin selättäjälle.

Saksan liittokanslerin betonoidulta näyttänyt asema alkoi murentua. Eikä siihen oikeastaan tarvittu kuin yksi lause: ”Wir schaffen das - me pystymme siihen.”

Lause jää historiaan, tosin emme tiedä vielä, millaiseen historiaan. Merkel toimi valtavan paineen alla päättäessään avata Euroopan portit pakolaisille ja siirtolaisille. Hän teki, minkä katsoi välttämättömäksi ja uskoi tekevänsä oikein. Mutta uskovatko äänestäjät?

Vielä puoli vuotta sitten useimmat luulivat, Merkel ehkä mukaan lukien, että Eurooppaan pyrkii pakolaisia Syyriasta, tynnyripommien repimästä maanpäällisestä helvetistä. Nyt tiedämme, että tulijoita oli muualtakin: Irakista, Afganistanista, Pakistanista, Eritreasta ja Somaliasta. Ei välttämättä sotaa pakoon, vaan etsimään parempaa elämää.

****

Vuonna 1989 Euroopasta purettiin piikkilankaa ja raja-aitoja, kun itäinen Eurooppa vapautui kommunismista. Unkari oli valtio, joka kulki vapautumisen eturintamassa.

Sattumaa ja historian ironiaa, että syksyllä 2015 samainen Unkari alkoi ensimmäisenä keriä uutta piikkilankaa Euroopan sisälle.

Vielä syksyllä 2015 Unkarin toimia hämmästeltiin, kauhisteltiin ja arvosteltiin. Kukapa olisi arvannut, että Unkari saa seuraajia. Aitoja on pystytetty muuallekin.

On nähty, kuinka Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Suomen kaltaiset Euroopan unionin mallimaat ottavat käyttöön riuskoja keinoja pakolais- ja siirtolaisvirtojen hallitsemiseksi: rajatarkastuksia, liikkumisrajoituksia, siirtolaisten sosiaalietuuksien leikkauksia ja pikakäännytyksiä. Aiemmin hyvinkin vapaamieliset Tanska ja Hollanti ovat jopa ilmoittaneet takavarikoivansa tulijoiden omaisuutta.

Viesti tulijoille on sama, jonka Unkarin pääministeri Viktor Orbán omalla karkealla tavallaan lähetti jo alkusyksystä: älkää tulko hakemaan turvapaikkaa, jos siihen ei ole asiallisia perusteita.

****

Olisi ehkä pitänyt arvata, että vuoden 2004 Madridin ja seuraavan vuoden Lontoon metron pommien jälkeen Eurooppa ei enää ole turvassa jihadisteilta. Silti Pariisin terrori-iskut yllättivät.

Julkisuudessa asiantuntijat jopa kiistelivät siitä, onko mahdollista, että tavallisten rauhaa rakastavien ja rauhaa etsivien ihmisten joukossa maanosaan saapuu yksilöitä, joilla on paha mielessä.

Vastaus saatiin Pariisissa karmaisevalla tavalla. Tavallisten eurooppalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt pahemman kerran, myös Suomessa.

****

Kukapa olisi loppukesästä 2015 arvannut, että siirtolaiskriisi koskettaa myös Suomea, Pohjolan perukkaa ja lintukotoa.

Meihin suomalaisiin on itsenäisyyden aikana iskostettu poliittisen historian opinkappale: maantieteelle emme voi mitään. Olemme lähellä Venäjää mutta kaukana kaikesta muusta. Sijainnistamme on ollut meille sekä hyötyä että haittaa.

Me emme osanneet odottaa, että muualla tällaista oppia ei tunneta eikä se globaalissa maailmassa päde.

Bagdadista Tornioon on ilmateitse matkaa noin 4000 kilometriä. Maantieteellinen välimatka ei estänyt 20000:tä irakilaista saapumasta Suomeen muutamassa kuukaudessa. Torniosta tuli piste maailmankartalle.

Mutta myös tänne tulijat ovat joutuneet kokemaan yllätyksen. Monet haastatellut irakilaiset ovat kertoneet uskoneensa, että täältä saa työtä nopeasti ja perhe voi pian tulla perässä. Emme tiedä, kuka heille on tällaisen valheen kertonut.

Osa on nyt päättänyt itse palata kotiin, osa odottaa viranomaisten päätöstä. Yllätyksenä heille voi tulla vielä sekin, että kaksi kolmesta tai jopa useampi joutuu palaamaan 4000 kilometrin matkan takaisin.

Vuosi 2015 on opettanut, että historia muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Kiihtyykö tahti entisestään vuonna 2016, vai laskevatko kierrokset? Emme tiedä, mutta yllätyksiin kannattaa varautua.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.