Hyvä kuljettaja ei joudu tilanteisiin, joista taitava selviää – älä sorru vaaralliseen ajattelutapaan

13:33
Millaisia piiloriskejä liikenteessä vaanii? Katso Autoliiton videolta!

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.

Kysymys: Mitä eroa on hyvällä ja taitavalla kuljettajalla?

Vastaus: Vuosien ajokokemus, ajettujen kilometrien määrä tai hyvä autonkäsittelytaito eivät ole tae kuljettajan hyvyydestä, vaikka näin varsin usein saatetaankin ajatella.

Joku voi pitää itseään hyvänä kuljettajana, koska hallitsee autonsa hyvin ääritilanteissa: osaa oikaista sivuluiston, tehdä hätäväistön tai viedä nelivetoautoa hallitussa nelipyöräluisussa. Näistä ainakin kaksi ensimmäistä ovat taitoja, jotka saattavat pelastaa hätätilanteessa onnettomuudelta – kuljettajan hyvyyttä ne sen sijaan eivät takaa.

Itse ajattelen asian niin, että hyvä kuljettaja ennakoi ajamisen olennaisilla osa-alueilla välttyäkseen joutumasta tilanteisiin, joista taitava selviää.

Kokenutkin kuljettaja voi halutessaan kehittyä

Me kaikki teemme virheitä. Itsekin teen niitä päivittäin ihan kaikilla elämän osa-alueilla – myös liikenteessä. Se on inhimillistä.

Olennaista kuljettajan kehittymisessä on omien virheiden myöntäminen ja niiden jälkeinen itsetutkiskelu. ”Miten voin jatkossa välttää vastaavaan tilanteeseen joutumisen?” on hyvä kysymys pohdittavaksi myös silloin, kun vaaratilanteen alullepanija on joku toinen tienkäyttäjä. Usein nimittäin omalla toiminnalla olisi näissäkin tilanteissa mahdollista vaikuttaa siihen, ettei vaaratilannetta pääsisi syntymään ollenkaan.

Myös kuljettajaa avustavien järjestelmien, kuten esimerkiksi ABS-jarrujen, ajonvakautuksen, kaista-avustimen, törmäysvaroittimen tai automaattisen hätäjarrutuksen, päälle kytkeytyminen on selvä merkki ennakointivirheestä: havainto on tehty liian myöhään, jarrutus on aloitettu myöhässä; nopeus on ollut keliin, olosuhteisiin tai tilanteeseen sopimaton; ohjausliike tarpeettoman raju tai nopea; turvaväliä liian vähän; katse liian lähellä; ajatukset muualla kuin ajamisessa tms.

Vastaava tilanne tulisikin seuraavalla kerralla hoitaa niin, ettei tekniikan tarvitse puuttua kuljettajan toimintaan.

Jos omaa tahtotilaa kehittymiselle ei ole, ei kehitystä myöskään tapahdu. ”Minä osaan nämä hommat, koska olen ajanut yli miljoona kilometriä” -ajattelutapaan ei siis milloinkaan pitäisi sortua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja