Huttu-Juntunen täsmensi tietolähteitään oikeuskanslerille

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) katsoo määritelleensä kuorma-autoalan työehtosopimuksen sitovuuteen liittyvän kantansa asianmukaisesti. Huttu-Juntunen esitti tänään oikeuskanslerille selvityksen kiistaa nostattaneeseen kantaansa, jonka mukaan kuorma-autoalan työehtosopimus on yleissitova.

    Suomen Yrittäjät ja eräs yksityishenkilö jättivät marraskuun alussa oikeuskanslerille selvityspyynnön ministerin kannasta. Oikeuskanslerin tuli selvittää, toimiko Huttu-Juntunen lainmukaisesti ilmoittaessaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen olevan yleissitova, ja menettelikö hän asianmukaisesti jättäessään päätöksensä perustelematta.

    Oikeuskansleri antoi selvitysten tekoon aikaa kaksi viikkoa. Kiista sai vauhtia elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston päällikkö Mikko Hurmalaisen kannasta, että sopimus ei ole valtakunnallisesti yleissitova. Erityisesti SAK:lainen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT arvosteli Hurmalaisen kantaa. AKT sai tukea Huttu-Juntuselta, joka ilmoitti kolmisen viikkoa sitten sopimuksen olevan yleissitova. Huttu-Juntunen on selventänyt käyttämiään tilastolähteitä aiemmin 7. marraskuuta.

    Tulkintavaihtoehtoja riittää juristeillakin

    Ministeri selvittää tämänpäiväisessä vastauksessaan käytettyjen tilastolähteiden tulkintaongelmia ja vetoaa mm. professori Kaarlo Sarkon kantaan, jonka mukaan työntekijöiden lukumääräkriteeri voidaan jättää laintulkitsijan tehtäväksi. Oikeusoppineet ovat tulkinneet työehtosopimusta siten, että yleissitovuuteen voi joissakin tapauksessa riittää myös alle 50 prosentin järjestäytyneisyysaste. Ministeri toteaa vastauksessaan, että hänen päätöksensä pohjana oli selvitys, jonka mukaan kaikista kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä työskentelevistä työntekijöistä 50-60 prosenttia oli työnantajaliittoon kuuluvien yritysten palveluksessa.

    Oikeuskanslerin virasto ei selvityspyynnöllä pyri saamaan ratkaisua yleissitovuuteen. Selvityspyynnöllä halutaan tietää, miten asia on valmisteltu ja onko ratkaisussa käytetty objektiivisiin laskelmiin perustuvia selvityksiä.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •