Hirvijahti käyntiin

Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet hirvilupia tälle kaudelle noin 22500 eli viitisentuhatta viimevuotista enemmän. Lukumääräisesti eniten hirvenkaatolupia on myönnetty Lappiin ja Pohjanmaalle. Vaikka hirvijahdin voi metsästysasetuksen mukaan aloittaa koko maassa jo syyskuun viimeisenä lauantaina, valtaosa eteläisen Suomen hirvimiehistä aloittaa jahdin kuitenkin vasta lokakuussa. -Saaristossa ja Lapissa jahti aloitetaan yleensä heti. Hirvet kun muuttavat saarista rantavyöhykkeellä ja sisämaahan syksyn tullen. Lapissa taas kova lumentulo voi vaikeuttaa jahtia, ja se aloitetaan heti hirvenmetsästyskauden alkaessa, kertoo toiminnanjohtaja Juha-Pekka Ripatti Metsästäjäin keskusjärjestöstä.

Alueilla, joilla esimerkiksi vilja on puimatta ja sokerijuurikkaat nostamatta, jahti aloitetaan vasta lokakuun puolella. Hirvijahti kestää kaksi ja puoli kuukautta ja peurajahti vielä kuukauden päälle. Peurankaatolupia on myönnetty valkohäntäpeuralle vajaat 10800 eli suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Hirvieläinten pyyntiin osallistuu koko maassa vajaat 69 000 metsästäjää.

Hirvikanta 110 000 yksilöä

Riistanhoitopiirit arvioivat hirvikannaksi ennen metsästyksen alkua 110 000 yksilöä, mikä on koko maata ajatellen 20 000 hirveä suurempi kuin vuosi sitten. Lukumääräisesti suurimmaksi hirvikanta arvioidaan Lapin riistanhoitopiirissä, jossa se kohoaa 14500 eläimeen. Oulun riistanhoitopiirissä on hirviä toiseksi eniten eli 13000 hirveä. Suhteellisesti eniten hirvikannan arvioidaan lisääntyneen Pohjois-Karjalassa, jossa riistanhoitopiirin arvion mukaan hirvikanta vahventui viime vuodesta 43 prosenttia. Tämän vuoden kannaksi siellä arvioidaan 7000 hirveä. Myös Kainuussa ja Pohjois-Savossa hirviä on ennen metsästyksen alkua runsas 30 prosenttia viimevuotista enemmän.

Hirviä arvioidaan olevan Etelä-Hämeessä 3700, Etelä-Savossa 6850, Kainuussa 8000, Keski-Suomessa 7700, Kymin alueella 5300, Lapissa 14500, Oulun riistanhoitopiirissä 13000, Pohjanmaalla 8400, Pohjois-Hämeessä 5300, Pohjois-Karjalassa 7000, Pohjois-Savossa 7000, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 6000, Satakunnassa 6000, Uudellamaalla 5600 ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin alueella 5800.

Tavoitesaalis 29 600 hirveä

Riistanhoitopiirien asettama tavoitesaalis on tälle syksylle 29600. Aikuisia hirviä niistä on noin 14300 ja vasoja 15300. Hirvenkaatolupien määrän ja saalismäärän ero johtuu siitä, että yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. -Suurin osa riistanhoitopiireistä kuitenkin pyrkii ohjaamaan kaatolupiin liitetyin ehdoin hirvien aikuis-vasa suhdetta, toteaa riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikberg. Näin syksyn hirvenmetsästyksessä saalismäärä nousee suurimmaksi Pohjanmaan riistanhoitopiirissä, jossa tavoite on 3000 hirveä. Toiseksi eniten kaatuisi ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirissä eli 2675. Lapissa pyritään, mikäli sääolot sallivat, 2340 hirven kaatoon. Satakunnassa tavoitesaalis on 2220 ja Keski-Suomessa vajaat 2100.

Lupamäärät piireittäin

Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet syksyn jahtiin hirvenkaatolupia seuraavasti:
Etelä-Häme 991
Etelä-Savo 1435
Kainuu 857
Keski-Suomi 1496
Kymi 1229
Lappi 2451
Oulu 1360
Pohjanmaa 2159
Pohjois-Häme 1324
Pohjois-Karjala1277
Pohjois-Savo 1449
ruotsinkielinen Pohjanmaa
1988, Satakunta 1704
Uusimaa 1408
Varsinais-Suomi 1361
(STT) jvr 12:14