Henki-Sampo ei osta osaa Henki-Pohjolasta

Pohjola

Henki-Sammon mukaan hinta ns. kapitalisaatiosopimuksista oli niin korkea, että taloudellinen hyöty olisi jäänyt vähäiseksi. Lisäksi sopimusten siirto olisi aiheuttanut molemmille osapuolille paljon lisätyötä. Optiosta sovittiin osana järjestelyä, jolla Sampo ostettiin ulos Pohjolasta. Sampo oli kiinnostunut nimenomaan Henki-Pohjolasta.

Sammon osto-oikeus sinetöitiin kesällä, kun Suomi sopi ostavansa Henki-Pohjolan. Kauppa on määrä toteuttaa ensi talvena. Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Eino Halonen tähdensi, että ratkaisua on katsottava osana Henki-Pohjolasta aikanaan mahdollisesti maksettavaa kauppahintaa eikä erillisenä osana. Hänen mielestään keskinäiselle Suomelle ratkaisu on erinomainen, sillä yhtiö olisi joutunut tavallaan käymään kauppaa asiakasomistajillaan.
-En tykännyt ajatuksesta ollenkaan. Siitä syystä olin halukas tähän ratkaisuun, Halonen sanoi.

Henki-Sammon varatoimitusjohtaja Jorma Leinonen kertoo, että ratkaisuun päädyttiin hyvässä yhteisymmärryksessä.
-Katsoimme, että molemmille osapuolille olisi tullut ylimääräistä työtä, jos kantaa olisi lähdetty siirtämään, hän sanoi.

Leinosen mukaan lisäksi Sammolle olisi syntynyt hyvin rajattu mahdollisuus ansaita sopimuksilla, koska osa hinnasta oli sovittu jo kesällä, kun Suomi ja Pohjola pääsivät sopimukseen.
-Purettuna yhtälö on sellainen, että meille olisi jäänyt vähän pihviä, hän sanoi.

Alunperinkin on ihmetelty, mitä todellista hyötyä Sammolle olisi ollut sopimuksista. Suomella olisi ollut esimerkiksi tieto sopimusten erääntymisestä. Kapitalisaatiosopimukset ovat talletusten kaltaisia tuotteita. Niiden kohderyhmä ovat suurasiakkaat. Toisaalta ajankohdan on arveltu olleen Henki-Sammolle erittäin huono, koska siirron aiheuttamat tietotekniset järjestelyt olisivat osuneet juuri samaan ajankohtaan, jolloin uusi finanssitavaratalo Sampo-Leonia aloittaa toimintansa.
(STT)