Ylläpitoinsinööri Tarja Myllerin mukaan juuri nyt eletään kriittisiä hetkiä Helsingin kaupungin talvihoidossa. Tähän asti on menty normaalilla talvihoidon varautumissuunnitelmalla, joka riittää pitämään kadut aurattuina ja siivottuina "keskimääräisenä talvena". Nyt lunta on tullut keskimääräistä enemmän ja nopeammin.
– Ja luvassa on lisää lunta. Nyt ollaan kriittisellä pisteellä, jolloin on mietinnän alla, tarvitaanko erityistoimenpiteitä, Myller kertoo.
Erityistoimenpiteet tarkoittavat lisäbudjettia, mutta myös viestintää ja tiedotusta on mietittävä. Vastuu katujen talvikunnossapidosta ei nimittäin ole yksin kaupungin.
Kantakaupungissa kiinteistöt vastaavat itse jalkakäytävien aurauksesta ja hiekoituksesta sekä jalkakäytäviltä ja myös ajoradalta auratun lumen poisviennistä. Mikäli kasoja ei viedä pois, uudelle lumelle ei ole tilaa.
Kasat myös vähentävät pysäköintipaikkoja ja kaventavat jalkakäytäviä ja ajoratoja.
– Tästä on kokous tulossa, ja sinne on tulossa viestinnän henkilöitä miettimään, miten tästä saadaan parhaiten tiedotettua kiinteistönomistajille.
Myllerin mukaan kaupungin kahdeksalla lumenvastaanottopaikalla on toistaiseksi hyvin tilaa uudelle lumelle. Jos vastaanottopaikat täyttyvät, erityistoimina avataan tilapäisiä vastaanottopaikkoja siihen varatuilla paikoilla sekä esimerkiksi rakentamattomilla tonteilla.
Kaikesta huolimatta tilanne on Myllerin arvion mukaan hallinnassa. Hän oli tänään aamuyöllä kaupungilla tarkastamassa auraustöiden sujumista ja laatua.
– Työt oli siellä aloitettu yhden maissa, ja aurattu on koko yö. Pääväylät ja joukkoliikenneväylät olivat neljän maissa jo melkein kunnossa. Sitten heti kun ne on hoidettu, aurat ja höylät siirtyvät asuntokaduille.
Kadunvarsipysäköinti hankaloittaa
Lumikasojen lisäksi kunnossapitoa hankaloittavat autot. Parasta puhtaanapidon kannalta tietysti olisi, jos ne autot, joita ei talvella käytetä, vietäisiin muualle, esimerkiksi autohotelleihin.
– Mehän toivoisimme, että autoja ei olisi siellä kaduilla. Jos on mahdollista säilyttää autoa missä tahansa muualla, se aina helpottaa.
Kaduilla, joilla kulkee raitiovaunu, pysäköinti ja katujen kapeneminen lumivallien vuoksi on erityisen hankalaa, ja autoilijoiden toivotaan olevan tarkkoina. Viime päivinä on tullut Myllerin mukaan paljon hälytyksiä, kun ratikat eivät ole mahtuneet ajamaan pysäköityjen autojen ohi.
Siirtokehotusmerkki tulee kadulle viimeistään kaksi vuorokautta ennen suunniteltua infrasiivousta eli kadun puhdistusta. Myller toivoo, että autoilijat huomioisivat siirtokehotukset ja noudattaisivat niitä. Hän muistuttaa nettipalvelusta puhdistussuunnitelmat.fi, josta voi tarkistaa, milloin omalla pysäköintikadulla on siirtokehotus.
Kantakaupungissa on aiempina vuosina järjestetty väliaikaista asukaspysäköintitilaa esimerkiksi toreille, mutta Myller harmittelee, että tänä talvena se ei ole mahdollista: kaikki sopivat alueet ovat muussa käytössä.
Pyöräteistä tulee palautetta
Kadut puhdistetaan lumisateen sattuessa tietyssä tärkeysjärjestyksessä: ensin pääväylät, joukkoliikenneväylät ja kevyen liikenteen pääreitit. Näiden pitäisi olla valmiita aamuseitsemään mennessä.
Sen jälkeen vuorossa ovat asuntokadut, ja sitten vasta huolehditaan pysäköintipaikoista ja muusta.
Pyöräilyä edistetään nykyään priorisoiduilla pyöräreiteillä, jotka pidetään suolaamalla samassa kunnossa kuin kesälläkin. Millaista palautetta siitä tulee?
– Helsingissä edistetään pyöräilyä, myös talvipyöräilyä, Myller sanoo ja korostaa, että tämä on poliittinen, ei virkamiesten, päätös.
– Suurimmalta osalta tulee kiitosta, mutta aina on niitä, jotka vastustavat esimerkiksi suolan käyttöä liukkauden torjuntaan. Ja saamme palautetta myös kävelijöiltä, heidän näkökulmasta katsottuna pyöräilijät ikään kuin nostetaan heidän edelleen. He toivoisivat samoin "kesäkeliä" omille reiteilleen.
– Kaupungin talvihoitobudjetti on noin 23 miljoonaa euroa. Vähäluminen talvi ei juurikaan laske kuluja, sillä urakat tilataan lumen kuljetusta lukuun ottamatta kiintein hinnoin, mutta runsasluminen talvi kyllä lisää kustannuksia, Myller kertoo.