Helsingin talvisodan aikainen pommitus erehdys

Uusi tutkimus paljastaa, että talvisodan alun Helsingin pommitus oli erehdys.

Talvisodan ensimmäisen päivän siviilejä surmannut Helsingin pommitus oli Neuvostoliiton lentäjien vahinko. Uuden tutkimuksen mukaan ammattitaidottomat lentäjät laskivat pomminsa siviilien ylle, vaikka käsky oli tuhota panssarilaivat.

Talvisodan ensi hetkinä läntisen maailman sympatia kohdistui pieneen Suomeen. Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalassa, ja pommit runtelivat Helsingin keskustaa. Ensimmäisen päivän pommituksissa menehtyi noin sata helsinkiläistä siviiliä.

Uusin historiantutkimus on kuitenkin sitä mieltä, että talvisodan ei pitänyt neuvostokaavailuissa alkaa näin. Professori Ohto Mannisen mukaan Helsingin pommitus oli vahinko. Neuvostoliiton oli Helsingin sijaan tarkoitus pommittaa suomalaisia panssarilaivoja Turun saaristossa. Kun niitä ei löytynyt, neuvostosotilaat pudottivat pommit varamaaliin Helsinkiin.

Länsivallat reagoivat ammattitaidottomien lentäjien pommitusterroriin heti ja Neuvostoliitto joutui kansainväliseen painostukseen. Helsingin pommitus pakottikin Neuvostoliiton sotavoimat antamaan uusia ohjeita pommikoneiden lentäjille, jottei siviiliuhreja tulisi liikaa.

Aiemmin koskemattomat venäläiset arkistolähteet vauhdittavat nyt talvisodan tutkimusta. Suomalaiset ja venäläiset tutkivatkin talvisotaa yhdessä. Pian ilmestyy talvisodan poliittinen historia, joka julkaistaan Suomessa ja Venäjällä yhtä aikaa. Joka kiveä ei ole kuitenkaan vielä käännetty. Esimerkiksi Englannin valtionarkistossa on talvisodan ajan aineistoa, joka tulee julkiseksi vasta parinkymmenen vuoden päästä.
(MTV3/Jussi Eronen)


Lue myös:

    Uusimmat