Helsingin olympialaisten 50-vuotisjuhla 19. heinäkuuta

Tuona iltana on kulunut tasan 50 vuotta Helsingin kisojen avajaisista. Jo viikkoa aiemmin klo 24 sytytetään kesäyön auringonsäteistä olympiasoihtu Taivaskerolla Pallastunturilla.

- Toivottavasti sää suosii nyt paremmin kuin 50 vuotta sitten, jolloin tarvittiin apuna tulitikkuja, sanoo juhlaprojektin pääsihteeri Arto Ahola. Kunniavieraita olympiastadionilla ovat kaikki Helsingin kisojen elossa olevat osanottajat, olympiasoihtua kuljettaneet, järjestely- ja toimitsijatehtäviin osallistuneet, muut työntekijät sekä ns. olympianuoret.

- Uskomme, että tilaisuudesta muodostuu koko perheen ja kolmen sukupolven juhla: paikalla 50 vuotta sitten ollut ikäpolvi tulee lastensa ja lastenlastensa saattelemana, Ahola sanoo.

Ulkomaisia vieraita
Tilaisuudessa luodaan aikasilta 50 vuoden takaa nykyaikaan näyttämällä autenttista kuvaa stadionin erinomaisen uuden valotaulun avulla. Alkuperäisiä olympiaurheilijoita osallistuu avajaismarssiin, mutta joukkoa täydennetään Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n nuorilla. Maiden lippuja tarvitaan noin 70 joukkueen kärkeen. Suomalaisten jälkeen suurimmat joukkueet ovat tulossa Unkarista ja Britanniasta, joista on ilmoitettu 60-70 osanottajaa. Tämän hetken tietojen mukaan Unkarin joukkueessa on 23 Helsingin mitalistia.

- Kaikkiaan maita lienee edustettuna ainakin 12, koska pohjoismaiden lisäksi kiinnostusta on ilmennyt myös silloisessa Neuvostoliitossa, Kiinassa, USA:ssa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa ja Israelissa, Ahola luettelee. Juhlassa puhuu kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtaja belgialainen Jacques Rogge.

Arvuuttelun aihe: kuka tuo soihdun ja sytyttää tulen

Vieläkin aikalaiset muistavat, kuinka Paavo Nurmi toi olympiasoihdun stadionille ja Hannes Kolehmainen sytytti olympiatulen tornin huippuun. Jo nyt voi aloittaa arvuuttelun siitä, ketkä saavat nämä kunniatehtävät.

Toisiko soihdun Oslon talviolympialaisten 50 vuoden takainen 50 kilometrin voittaja Veikko Hakulinen, 77, vai saisiko tehtävän nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Viren, joka Helsingin kisojen aikaan täytti 3 vuotta? Saattojoukko on näyttävä, sillä soihtuviesti on samalla Suomi juoksee -tapahtuma, jonka ankkuriosuudelle odotetaan yli tuhatta osanottajaa. Koska olympiatuli palaa vain parituntisen juhlan ajan, sen sija on tällä kertaa alhaalla eteläkaarteen kohdalla.

Salt Lake Cityn olympialaisissa sytyttäjänä oli kokonainen joukkue, vuoden 1980 jääkiekon USA:n kultamiehistö. Tästä saattoi syntyä ajatus, että nytkin on mahdollista olla monta sytyttäjää: ainakin Helsingin kuudesta suomalaisesta kultamitalistista kolme elossa olevaa melojaa: Sylvi Saimo, 87, Yrjö Hietanen, 75, ja Thorvald Strömberg, 71. Joukosta ovat poistuneet Kelpo Gröndahl (paini, 87 kg), Pentti Hämäläinen (nyrkkeily, 54 kg) ja Kurt Wires (melonta).

Kun myös talviolympialaisten sankareita on tarkoitus muistaa, sopisivat joukkoon myös Oslon kultamitalisit Hakulinen, Lydia Wideman-Lehtonen, 82, Heikki Hasu, 76, Paavo Lonkila, 79, Urpo Korhonen, 79, ja Tapio Mäkelä, 75. Liian suureksi ei määrää nostattaisi kaikkien vuoden 1952 suomalaismitalistien osallistuminen tulen sytytykseen.

Ulkomaisia tähtivieraita

Suomen kansalle rakkain urheilija Helsingissä oli Satupekaksi ristitty Tshekkoslovakian kolminkertainen kultamitalijuoksija Emil Zatopek. Hän ehti äskettäin poistua keskuudestamme, mutta tähtenä olisi hienoa nähdä naisten keihään voittaja, aviopuoliso Dana Zatopkova heinäkuussa Helsingissä.

Zatopekin juoksijakumppaneista tunnetuin oli ranskalainen Alain Mimoun, joka sai kaksi hopeaa Helsingissä. Nyrkkeilyn kultamitalisteista Laszlo Papp (71 kg) tuskin jaksaa tulla Helsinkiin. Ammattilaisurastaan muistetaan Suomessa parhaiten Floyd Patterson (75 kg) ja vasta myöhemmin hopeamitalinsa saanut Ingemar Johansson (yli 81 kg).

Unkarin jalkapallon kultamitalijoukkueesta kapteeni Ferenc Puskas ei ole tulossa. Mielenkiintoista on nähdä, montako voittajista 1952 on näkemässä 18. heinäkuuta Kotkassa ottelua suomalaisen ykkösen tähdistön ja unkarilaisen yhdistelmän välillä. Kotkassa on määrä paljastaa myös Pentti Hämäläisen nyrkkeilijäpatsas, ja myös Turussa on Paavo Nurmen muistojuhla ja muistomerkin paljastus. Upeata olisi, jos Helsinkiin pystyttäisiin saamaan myös vuoden 1952 olympialaisten aikaan koko kansan sydämiin noussut Miss Universum Armi Kuusela. Toinen kuuluisa naishenkilö, avajaisten "Rauhan enkeli" Barbara Rotbraut-Pleyer "esiintyy" Aholan mukaan joka tapauksessa tavalla tai toisella nytkin Olympiastadionin juhlassa.

Musiikkia ja myöhemmän ajan tähtiä

Aikasiltaan stadion-juhlassa kuuluu myös kulttuurin yhdistävä suomalaisen musiikkimaun tarkastelu 1950-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen huippu-urheilun tähdet tuodaan esiin myös seuraavilta vuosikymmeniltä. Päätteeksi on halukkailla mahdollisuus kokoontua stadion-nurmella.

Soihtuviestin kulkeminen 55 kunnan yli mahdollistaa osanoton muisteluun myös niille, jotka eivät pääse Helsinkiin. Tärkeä paikka on Tornio, jossa 1952 yhtyivät Pallastunturin ja Hellaan tulet. Reitin varrelle osuvat myös olympiakaupungit Tampere ja Hämeenlinna, johon osa tulesta jää olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun näyttämönä.

Hämeenlinnassa kilpaillaan lajissa jo 8. ja 9. kesäkuuta muistokisat, Helsinki-päivänä (12.6.) pyöräillään Velodromilla, FC Lahti-Haka -liigaottelussa 7.7. paljastetaan Lahden olympiamuistolaatta, ja vielä elokuussa (17.8.) järjestetään Käpylän kisakyläjuhlat.

Helsingin olympialaisten muisteluun liittyy myös runsaasti näyttelyitä. Urheilumuseossa päättyy sunnuntaina näyttely "Soihtuviesti 1952", ja samassa paikassa avataan tiistaina näyttely "Helsingin Olympiakisat 1952". Tämä näyttely jatkuu 20:nteen lokakuuta. Muita näyttelyistä avataan myöhemmin kevät-kesällä Postimuseossa, Suomen ilmailumuseossa ja Jugend-salissa Helsingissä.

(MTV3-STT)