Juhannuksen hukkumistilastoja luetaan taas kohta radiossa. Jopa 60 prosenttia kesäaikaisista hukkumisista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja luvattoman moni unohtaa pelastusliivit. Ota tänä juhannuksena hätäilmoituksen varalta käyttöön karttakoordinaattipalvelu.
Suomalaiset suuntaavat juhannuksen viettoon mökkirannoille ja saariin. Ryppyotsainen valistus tai sormi pystyssä paasaus ei kesän kukkeudessa kiinnosta ketään, mutta silti on hyvä muistutella mieliin, että suurin osa veneonettomuuksista ja hukkumisista ei suinkaan satu isoilla muskelipaateilla avomerellä vaan pienellä soutuveneellä tutuilla vesillä.
– Vahinkoja sattuu, koska mökkirannassa ollaan välinpitämättömiä ja unohdetaan turvallisuusasiat. Koska soutuveneitä ei rekisteröidä, ne ovat usein huonokuntoisia. Pikkuveneeseen myös lähdetään usein huolettomammalla asenteella kuin isoon paattiin ja pelastusliivit jäävät pukematta, listaa LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttänen.
Helle, humala ja huolimattomuus on huono kombo. Kesäaikaisista hukkumisista jopa 60 prosenttia tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Ja vain 10 prosentilla vesiliikenteessä hukkuneista on ollut pelastusliivit päällä.
– Pysytään vesillä vesilinjalla ja katsotaan myös kaverin perään. Eli ei päästetä päihtynyttä veneeseen, Määttänen muistuttaa.
Hinaa rantaan, älä nosta
Uimataidossakin olisi petrattavaa, sillä joka kolmas suomalainen ei osaa uida.
– Uimataito määritellään riittäväksi, jos ihminen pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Järveltä rantaan on usein pitempi matka. On sitä paitsi ihan eri asia uida kylmässä vedessä vaatteet päällä kuin lämmitetyssä altaassa uikkareissa, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija.
