Halonen vieraana Virossa

Halonen

Presidentti seurueineen matkasi aamupäivällä merivoimien miinalaiva Pohjanmaalla Tallinnaan. Viron aluevesillä miinalaivan mastoon nostettiin Viron valtiolippu. Samaan aikaan alusta ryhtyivät saattamaan vartioalukset Kristna ja Suurop. Alukset lahjoitettiin viime vuonna Viron merivoimille. Suomen aluevesillä ne seilasivat nimillä Rihtniemi ja Rymättylä.

Suomi-pojat kunniavieraina Halosen vastaanottoseremoniassa

Kolmekymmentä Suomen riveissä taistellutta virolaista ns. Suomi-poikaa oli kunniavieraina presidentti Tarja Halosen virallisessa vastaanottoseremoniassa Tallinnan presidentinlinnan edustalla. Presidentti Halonen tarkasti kunniakomppanian ja kätteli paikalla olleet arvovaltaiset isännät. Sen lisäksi hän puhui pitkään harmaatukkaisten veteraanien kanssa, jotka olivat antamassa vastusta Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun vapaaehtoisille oli tarjottu tilaisuutta olla läsnä Suomen presidentin valtiovierailulla. Näin ei käynyt vielä Koiviston eikä Ahtisaaren aikana. Halosen vierailulla oli siis sotilaallinen alku. Presidentti saapui merivoimien laivalla satamaan ja siirtyi siitä suoraan sotaveteraaneja tapaamaan.

Leppoisa alku

Vierailu alkoi muuten leppoisissa ja ylen rauhallisissa merkeissä. Kun mustat autot kaartuivat Kadriorgin linnan pihaan, tuli näyttävä isäntäpari Lennart ja Helle Meri vieraita hymyssä suin kättelemään. Kesäisen kauniissa säässä soivat molempien maiden kansallislaulut, joista tarkkakorvaisimmat kuulijat huomasivat eron Maamme-laulun ja Mu isamaan välillä.

Jotkut asiantuntemattomat yleisön joukossa jäivät yhä odottamaan Viron kansallislaulua, vaikka soitto oli jo aikaa sitten tauonnut. Presidentit pääsivät heti seremonioiden jälkeen keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Presidentti Mereltä kysyttiin, miten hän hoitaa suhteita Suomeen, nyt kun presidentti on vaihtunut.

Meri otti halausotteen kollegastaan Tarja Halosesta ja kertoi siinä olevan hänen vastauksensa. Silmin nähden miellyttävissä merkeissä käytyä tuokiota jatkettiin lounaalla presidentti Meren yksityisasunnolla Viimsissä. Lounaan ruokalistalla oli häränhäntäkeittoa ja fasaaninrintaa. Jälkiruoaksi tarjoiltiin metsämarjahyytelöä. Lounaalla olivat presidenttiparien ohella läsnä vain molempien maiden suurlähettiläsparit.

Lahjat vaihdettiin

Vierailun alkuvaiheessa vaihdettiin myös virallisia lahjoja. Presidentti Merellä oli antaa hopeinen kahvikalusto, joka on Tallinnan Juveli-tehtaan tuotantoa. Suomen presidentin lahjat olivat Leena Revellin saali ja Kerttu Nurmisen Metsälampi-lasivaasi.

Valtiovierailun ensimmäisen päivän ohjelma on jatkunut iltapäivällä, kun presidentti Halosen laski seppeleen Viron vapaussodan sankareiden muistomerkillä. Sen jälkeen on ollut vuorossa käynti Toompean mäellä Viron eduskunnassa Riigikogussa. Halonen on pitänyt luennon EU:n laajentumisesta kansalliskirjastossa.

Luennon jälkeen hän on seurueineen käynyt Tallinnan kaupungintalolla, jossa vastassa on ollut pormestari Juri Mois. Päivän päätteeksi presidentti Lennart Meri tarjoaa juhlapäivällisen vierailleen Mustapäiden talossa.

Virolla ei syytä olla huolissaan EU-aikataulusta

Presidentti Tarja Halosen mukaan Viron ei ole syytä olla huolissaan EU:hun liittymisen aikataulusta. Halonen pitää Viroa mallioppilaana hakijamaitten joukossa. Presidentti Halonen kehui valtiovierailun alkajaisiksi eteläisen naapurimme kehittyneen valtavasti sitten vuoden 1990, jolloin Viro itsenäistyi Laulavan vallankumouksen myötä.

-Maa on nyt hyvässä kunnossa liittymään kansainvälisiin järjestöihin. Presidentti ei pidä Suomen kannalta ongelmallisena sitä, jos Viro liittyisi Natoon.
-Jokaisella itsenäisellä maalla on oikeus tehdä omat ratkaisunsa, hän luonnehti. Halonen kommentoi Viron Natoon liittymisen ohella Suomessa syntynyttä kohua puolustusvoimain komentajan kenraali Gustav Hägglundin lausunnosta, joka koski EU:n evakuointijoukkoja. Halosen mukaan ihmisillä pitää olla oikeus työssään keskustella asioista, mutta julkisuutta on syytä harkita, jos näistä asioista puhuu toimittajille.

Halonen muistuttaa, että EU:ssa puhutaan juuri nyt paljon sekä siviili- että sotilaallisesta kriisinhallinnasta, ja paljon ideoita esitetään.
-Niitä on tarkoitus pohtia erityisesti Portugalin tulevassa huippukokouksessa. Mitä Viroon tulee, Halonen

Lennart Meri

odottaa paljon keskusteluiltaan presidentti Lennart Meren kanssa, jonka hän tuntee melkoisen hyvin. -Toivon, että Virolla ja Suomella on tulevaisuudessa yhtä paljon yhteistä kuin Suomella ja Ruotsilla.

Turvallisuuskysymyksiä presidentti Halonen pitää ongelmallisina, mutta hän korostaa myös olleensa aina ajamassa viisumivapautta Baltian maille. Pohjoismainen avoin malli on se, miltä pohjalta maiden välisiä suhteita on syytä hoitaa.

(MTV3-STT)
Tutustu MTV3 Internetin Matkalla-sivujen Viro-tietopakettiin!