Halonen uskoo Naton ja EU:n yhteistyöhön

Tasavallan presidentti Tarja Halonen uskoo EU:n ja sotilasliitto Naton välisten kriisinhallintapolitiikkaa koskevien päätöksenteko-ongelmien ratkeavan, jos molemmat osapuolet pyrkivät rakentavaan yhteistyöhön.

Halosen mukaan neljän Natoon kuulumattoman EU-maan tulee ymmärtää tilanne myös Naton näkökulmasta, koska EU:n transatlanttinen ulottuvuus pysyy todennäköisesti merkittävänä vastakin.

-Tämä edellyttää vastavuoroisesti rakentavaa suhtautumista Naton jäsenmailta. Natoon kuulumattomilla mailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa asioiden valmisteluun, Halonen korosti.

Turvallisuuspoliittiset ongelmat tulivat esille presidentti Halosen ja Islannin pääministerin David Oddssonin keskusteluissa tänään Reykjavikissa. Islanti on suhtautunut varauksellisesti EU:n kriisinhallintayhteistyön laajentamiseen, koska se voisi tuoda maalle hankalia velvoitteita.

Islannin EU-jäsenyys ei ajankohtainen

Maidensa ulkopoliittisesta johdosta vastaavat päämiehet pitivät keskusteluja hedelmällisinä erityisesti siksi, että Suomi ja Islanti kuuluvat eri turvallisuuspoliittisiin organisaatioihin. Islanti on Naton jäsen, mutta ei kuulu EU:hun.

Islannin EU-jäsenyys ei pääministeri Oddsonin mukaan ole lähiaikoina ajankohtainen, vaikka jäsenyyden kannatus on yhtä suuri kuin vastustus. Asiaan vaikuttavat etenkin Tanskan sekä kauppakumppaneina keskeisten Britannian ja Ruotsin Emu-päätökset.

Tämän päivän keskusteluissa jatkettiin eilisen illalliskeskusteluja ja käytiin virallisemmissa puitteissa läpi keskeiset maiden välisiä suhteita koskevat aiheet taloudesta turvallisuuspolitiikkaan. Mitään erityisiä ongelmia ei esiin ole noussut, sen sijaan yhteistyötä ja kauppaa pyritään lisäämään. Halonen sanoi toivovansa, että presidentti Olafur Ragnar Grimssonin tuleva Suomen-vierailu nostaa entisestään profiilia maiden välisissä suhtiessa.

Puun istutus sujui ammattilaisen elkein

Presidentti Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi jatkoivat tänään kolmipäiväistä valtiovierailuaan Islannissa. Islannin oloihin poikkeuksellisen aurinkoisen toisen vierailupäivän ohjelma oli varsin tiivis. Ensimmäisenä vierailukohteena oli ns. Ystävyyden metsä Vinarskogurissa, jonne presidentti Halonen aiempien Suomen presidenttien tavoin istutti puun.

Puolitoistametrisen taimen istutus sujui puutarhaharrastuksestaan tunnetulta presidentiltä huomiota herättävän asiantuntevasti ja huolellisesti. Myös presidenttiparin yhteistyö näytti rutinoidulta. Seuraavana ohjelmanumerona oli kävely upeista maisemista tunnetun Almannagja-solan läpi, minkä jälkeen bussilla liikkunut seurue tutustui kuumiin lähteisiin perustuvaan lämmitysveden tuotantolaitokseen.

Illalla oli vuorossa lounasvierailu Reykjavikin kulttuuritaloon sekä pormestarin vastaanotto. Myöhemmin perehdyttiin Euroopan kulttuuripääkaupunkien yhteistyöhön Reykjavikin taidemuseossa. Ilta päättyy presidentti Tarja Halosen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärven vastaanottoon.

Islanti on presidentti Halosen neljäs valtiovierailukohde. Aiemmin hän on käynyt Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Vierailu päättyy huomisiltana.
(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat