Hallitus sopi eläkekorvauksista

Korvausta maksetaan niille noin 115000 eläkeläiselle, joiden työeläkettä aikoinaan pohjasäännön vuoksi leikattiin. Korvaus on vähintään 30 markkaa ja enintään 300 markkaa kuukaudessa.

Korvauksia ryhdytään maksamaan näillä näkymin vuoden 2003 lopussa. Hyvityksiin käytetään noin 47 miljoonaa euroa eli 280 miljoonaa markkaa vuodessa. Rahoitukseen osallistuvat valtio, kunnat ja vähäisessä määrin myös yksityiset eläkelaitokset.

Kunnille ratkaisu merkitsee nettomenoina noin 70 miljoonaa markkaa. Sekä Valtiokonttorin että Kuntien eläkevakuutuksen osuus on noin 110 miljoonaa markkaa vuodessa. Yksityisten eläkelaitosten osuus on noin 50 miljoonaa markkaa. Perho muistutti, että kunnat ja valtio saavat luonnollisesti osan takaisin verotuloina. Korvausta ei siis makseta kokonaismääräisenä.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon mukaan tähän vaikuttivat valtiontaloudellinen näkökulma sekä se, että tilaa haluttiin jättää esimerkiksi kuntien vanhustenhuollon palveluille. Perho myönsi, että tässä yhteydessä puhuttiin myös perhepolitiikasta. Hän pyöritteli tätä asiaa sanomalla, että nyt pitää pohtia mitä tällä sektorilla on tehtävä. Etenkin peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) on puhunut paljon lapsilisien korotusten puolesta. Perho muistutti, että toivelistalla on myös monennäköistä muuta asiaa.

Hallintokuluihin 20 miljoonaa

Ratkaisu merkitsee sitä, että läheskään kaikki eivät saa täyttä korvausta. Perhon arvion mukaan noin 45 prosenttia näistä 115 000 eläkeläisestä ei saa täyttä korvausta. Perho muistutti, että eläkeläisten ei ole syytä toimia tässä asiassa nyt mitenkään. Nyt pitää odottaa aivan rauhassa. Viranomaistoimin hoidetaan suuri joukko eli ne, jotka ovat rekistereissä. Myöhemmin tiedotetaan, miten asiassa tulee edetä.

Täsmämalli on kalliimpi ratkaisu kuin tasakorvaus hallintokulujen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu, että hakemusten käsittelykulut ovat runsaat kolme miljoonaa euroa (20 mmk) ensimmäisenä vuonna. Kulut nousevat, jos mukaan tulee perusteettomia hakemuksia.

Pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korvaaminen tuli näkyvästi esille syksynä eduskunnassa. Vielä budjettiriihen aikana hallitus lähti siitä, että asia on loppuunkäsitelty. Perho myönsi monen varmasti kokevan ettei ole saanut sitä, mitä on hakenut. Hänen mukaansa hallitus haluaa kuitenkin tehdyllä päätöksellä osoittaa sen, että tämä epäkohta on tiedostettu.

Valtiontaloudellisista syistä ei kuitenkaan menty täyteen korvaukseen, jotta jää pelivara esimerkiksi kuntien vanhustenhuollon palvelulle.
-Kyllä tässä kansanvalta toimi. Eduskunnasta tuli selvä vahva viesti, että tälle asialle täytyy jotakin tehdä, ja näin on toimittu, Perho tiivisti.

(MTV3-STT)