Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman kuohuttavimmat tavoitteet liittyvät maahanmuuttoon. Hallitus haluaa sitoa työperusteisen oleskeluluvan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu, eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Ehdotus on herättänyt voimakasta kritiikkiä paitsi oppositiossa, myös elinkeinoelämän piirissä. Kolmen kuukauden aikarajaa on pidetty liian tiukkana ja epärealistisena.
Lue myös: Varman toimitusjohtaja tyrmää: Hallituksen ajama maahanmuuton kolmen kuukauden sääntö "kaatuu mahdottomuuteensa"
Työministeri Arto Satonen (kok.) väläytti äskettäin MTV:n Uutisextran haastattelussa, että ulkomaalaisten huippuosaajien lupien osalta sorvattaisiin erillisratkaisu, jotta heidän ei olisi pakko poistua maasta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
MTV:n Huomenta Suomessa aiheesta oli tiistaina keskustelemassa International Women of Finland -yhdistyksen sihteeri Megumi Hayashi, joka itse saapui aikanaan Suomeen vaihto-opiskelijana. Työpaikan hän kertoo löytäneensä työharjoittelun kautta. Suunniteltu kolmen kuukauden aikaraja on hänen mielestään liian lyhyt.
– Vaikka henkilöllä olisi jo tiedossa haastattelu seuraavaan työpaikkaan, niin koko prosessi voi hyvin kestää pidempään kuin kolme kuukautta. Se on aivan liian lyhyt aika eikä realistista.
Hayashi arvioi, että yksi vuosi voisi olla realistisempi aikaraja, jonka aikana maahanmuuttajan voisi olettaa löytävän uutta työtä. Hänellä itsellään katkot työsuhteiden välissä ovat vaihdelleet muutamista kuukausista kokonaiseen vuoteen.
Hayashi oli haastattelussa puhumassa myös Muutostöissä -nimisestä viestintäkampanjasta, joka starttasi tiistaina. Kampanjan tavoitteena on avata ihmisten silmät kulttuurisesti moninaisen työelämän mahdollisuuksille sekä sen esteille. Mukana kampanjassa on yli 20 organisaatiota kuten kaupunkeja, oppilaitoksia, kansalaisjärjestöjä sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoita.
Mahdollisimman monimuotoista työyhteisöä pidetään usein automaattisesti parempana ja tehokkaampana työpaikkana. Mutta mihin se perustuu? Megumi Hayashi vertaa työyhteisöä laivanrakentamiseen.
– Jos kolme laivainsinööriä laitetaan yhteen, niin saadaan vain laiva. Mutta jos yhteen laitetaan laivainsinööri, talousasiantuntija ja käyttäjäasiantuntija, niin saadaan jotain muuta. Monimuotoisempi työyhteisö on innovatiivisempi, ja aihetta on myös tutkittu. Globalisoituvassa maailmassa sitä tarvitsee jokainen organisaatio, hän toteaa.