Hallitukselta tehopaketti talousrikosten torjuntaan

Hallitus tehostaa keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Tärkeimpänä työkaluna pidetään käänteistä arvonlisäveroa rakennusalalla.

Toteutuva käänteinen arvolisäveroasia on kaikunut jo pitkään kannanotoissa, kun on tarkasteltu rakennusalalla rehottavaa harmaata taloutta ja pimeää työtä. Käänteinen alv tarkoittaa sitä, että veron tilittää jatkossa valtiolle työn ostaja eli pääurakoitsija, kun taas tähän saakka vastuu on ollut aliurakoitsijalla.

Tavoitteena on saada kuriin satojen miljoonien eurojen verojen ja sosiaalimaksujen menetykset. Rakennusala kritisoi jo tuoreeltaan järjestelmän tehoa.

Muutos tietää väistämättä myös kustannuksia yrityksille, kun kirjanpitojärjestelmät täytyy muuttaa.

- Ymmärrän heidän huolensa, mutta uskon, että koko ala tulee olemaan lopputulokseen tyytyväinen. Olosuhteet paranevat, rehellinen yrittäjä pärjää ja rikollinen yrittäjä, en kutsu heitä edes vilunkipelaajiksi, menettävät markkinat, sanoo valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.)

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) uskoo keinojen tehostamiseen. Arvioiden mukaan valtio saisi takaisin rikoshyötyä kymmenkertaisesti nykyiseen verrattuna.

- Rakennusala tervehtyy, mutta myös tämä kuittikauppa jolla on onnistuttu piilottamaan, pesemään rahaa muusta rikollisesta toiminnasta niin sen toimintamahdollisuudet vähenee, Brax uskoo.

Hallitus pyrkii teho-ohjelmalla rasvaamaan koko talousrikollisuuden viranomaisketjua. Se etsii keinoja, miten verottaja pääsisi käsiksi Suomen ja veroparatiisien väliseen rahaliikenteeseen. Ajan kuva on, että anonyymiin omistajuuteen perustuvat varallisuusjärjestelyt uhkaavat lisääntyä.

- Kun tiedämme paljon paljonko rahaa menee veroparatiiseihin, niin pystymme odottamaan tuottoja ja pystymme odottamaan, että sieltä myös veroja maksetaan. Jos ei makseta, niin sitten mennään kyselemään perään. Tämä malli on toiminut erittäin hyvin muissa Pohjoismaissa, miksei myös Suomessa, Katainen pohtii.

Lainsäädäntömuutokset on tarkoitus toteuttaa kahdessa vuodessa.

Katso Johanna Tuurin juttu

Lue myös:

    Uusimmat