Hakkuut vähentävät päästöjä ravinteikkailla turvemailla – tärkeää on se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan

Luken mukaan keskustelu metsien hiilinieluista on ollut liian yksipuolista. Ilmaston kannalta tärkeää ei ole pelkkä hakkuiden määrä vaan se, mistä metsää hakataan ja miten erilaisia metsiä hoidetaan.

Tutkimukset osoittavat, että ravinteikkaiden, ojitettujen turvemaiden päästöt maaperästä ovat suuremmat kuin karuilla maapohjilla. Kun puut kasvavat, ne haihduttavat yhä enemmän vettä, mikä laskee pohjaveden pintaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen lisääntymisen maaperästä.

– Päästöt maaperästä voivat olla paria kertaluokkaa suurempia kuin mitä puustoon sitoutuu hiilidioksidia, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkija Karri Pasanen.

Kyseisen kaltaisia metsämaita on Pasasen mukaan Suomessa huomattava määrä. Luken tutkimus koski kuitenkin vain Metsähallituksen maita Pohjois-Karjalassa.

– Päästönäkökulmasta hyvä tapa on tehdä hakkuu, mutta ei niin, että hakattaisiin kaikki pois. Jätettäisiin sinne puustoa sitomaan hiiltä ja hoitamaan vesitaloutta, Pasanen sanoo.

Hän korostaa, että tulokset pätevät vain tiettyihin ravinteikkaisiin metsikkötyyppeihin. Suomessa on hänen mukaansa paljon muita ojitettuja turvemaita. Jos maaperä on ravinteikkuudeltaan köyhempi, maaperä toimii edelleen hiilinieluna.

Metsänomistajille tarjotaan uutta tietoa

Metsänomistajien metsätaloussuunnitelmista ilmenee kunkin kuvion metsätyyppi, josta pystyy päättelemään ravinteikkuuden.

– Jos on esimerkiksi mustikkatyypin metsä tai sitä rehevämpi kasvupaikka, niin silloin on olemassa riski, että aiheutuu päästöjä, Pasanen kertoo.

Hänen mukaansa metsäalan palveluja tarjoava Tapio on aloittanut ilmastonäkökulmasta laadittavien metsänhoitosuositusten tekemisen.

– Prosessi on vasta aluillaan, mutta sen avulla metsänomistajatkin varmasti saavat paremmin tietoa.

Pasanen painottaa, että lisätietoa tarvitaan vielä paljon siitä, miten erilaiset metsienhoitomenetelmät kuten jatkuva kasvatus tai avohakkuut vaikuttavat oikeasti pohjaveden tasoon ja päästöihin.

Helpottaa hiilitalouden hallintaa

Pasasen mukaan Luken metsäaineistoilla ja työkaluilla pystytään tekemään Suomessa ja jopa koko maailmassa ainutlaatuista hiililaskentaa. Hän arvioi, että sillä on myös kansainvälistä kysyntää.

– Luken tekemä työ auttaa meitä löytämään metsien hiilitalouden kannalta tarkinta tarkastelua vaativia kohteita, kuten turvemaametsiköitä. Tämä helpottaa tulevaisuudessa metsien hiilitalouden hallintaa ja hoitoa, kertoo projektipäällikkö Nuutti Kiljunen Metsähallituksesta. 

Muokattu 12.4. klo 14.29. Uutisessa luki aiemmin virheellisesti, että Suomen Metsäkeskus olisi aloittanut metsänhoitosuositusten tekemisen.