Hakkuut kanalintujen tuho

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Maa- ja metsätalouden aiheuttama metsien pirstoutuminen saattaa olla tärkeä syy vuosikymmeniä jatkuneeseen metson ja teeren kantojen taantumaan.

    Peltojen ja hakkuiden pirstomat metsät ylläpitävät korkeaa pienpetotiheyttä, mikä on todennäköisesti tuhoisaa maassa pesivien metsäkanalintujen poikastuotannolle.
    Filosofian kandidaatti Sami Kurki tutki kahta, tuhansien neliökilometrien aluetta, joista toinen sijaitsi Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja toinen Lounais-Suomessa. Alueilla tehtiin muun muassa useita riistalaskentoja.

    Kartoituksissa havaittiin, että eniten metson ja teeren poikasia oli noin 100 neliökilometrin suuruisilla metsäalueilla. Kettuja samoili taas runsaimmin siellä, missä metsiköt olivat pieniä. Kurjen mukaan jo entuudestaan tiedetään melko varmasti, että varislinnut, supikoira, mäyrä ja minkki hyötyvät pilkotusta metsämaisemasta.
    Sami Kurki totea tutkimuksensa tulosten olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisen aiheuttamat elinympäristömuutokset saattavat vaikuttaa lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin muuttamalla niiden määriä luonnossa. Epätasapaino lajien välillä voi johtaa jonkun lajin harvinaistumiseen tai jopa sukupuuttoon kuolemiseen.

    Kurjen mielestä alue-ekologista näkökulmaa tulisi painottaa esimerkiksi metsän suunnittelussa. Lisäksi hänestä pienpetojen pyynnin tehostaminen olisi perusteltua alueilla, jossa pedot ovat maankäytön takia selvästi runsastuneet.
    Sami Kurjen väitöskirja "Metsäkanalintujen lisääntymismenestyksen alueellinen vaihtelu: pienpetojen merkitys pirstoutuneissa metsämaisemissa" tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina. Kurjen vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Mönkkönen ja kustoksena professori Erkki Korpimäki.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •