Mainos

Hägglund hoputtaa helikopterihankintaa

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund kiirehtii helikoptereiden tilausvaltuutusta koskevaa päätöstä. Hägglundin mukaan päätöksen venyminen pitkälle tulevaisuuteen voi vaarantaa Ruotsin kanssa suunnitellun hankintayhteistyön.

Ruotsi on parhaillaan uusimassa kuljetushelikoptereitaan. Marraskuussa pyydettyjä tarjouksia arvioidaan loppukeväästä. Suomi aikoo hankkia myös kuljetuksia suojaavia taisteluhelikoptereita, joiden uusiminen ei kuitenkaan ole Ruotsissa vielä ajankohtaista.

Myös presidentti Martti Ahtisaari näki yhteistyömahdollisuuksia Ruotsin kanssa valtiopäivien avajaispuheessaan viime viikolla. Yhteishankinta alentaisi Hägglundin näkemyksen mukaan koneiden kappalehintaa ja aikaansaisi myös säästöjä huollossa ja koulutuksessa.

Runsaat viisi miljardia markkaa maksava kuljetus- ja taisteluhelikopterien hankinta on osa valmiusprikaatien varustamisohjelmaa. Esitys tilausvaltuuksien myöntämisestä annetaan eduskunnalle lisäbudjetissa lähiviikkoina.

Valtiojohdon kaappaus uhkana

Hägglund täsmensi maanantaina poliittisten toimittajien lounastilaisuudessa uhkakuvia, joilla valmiusprikaatien käyttöönottoa perustellaan. Yksi sellainen voisi olla "kaappauksenomainen yllätyshyökkäys", jonka ilmeisin kohde olisi valtiojohto.

Eduskunnan käsittelemässä turvallisuuspoliittisessa selonteossa tällaista yllätyshyökkäystä kutsuttiin strategiseksi iskuksi. Kyse olisi silloin esimerkiksi 5000-15000 sotilaan iskun torjumisesta, ei parista terroristista.

Muut uhkamallit olivat selonteon mukaan poliittinen painostus ja laajamittainen hyökkäys, jonka torjunnassa tarvittaisiin edelleen perinteistä alueellista puolustusjärjestelmää.

Hägglundin mukaan strategisen iskun ennalta ehkäisy ja torjunta edellyttävät siihen käytettäviltä maavoimien joukoilta suurta liikkuvuutta.
-Uhka tulee kyetä torjumaan jo rajoilla ja rannikolla. Alueellinen puolustusjärjestelmämme on toki edelleen käyttökelpoinen, mutta nyt on tullut aika teroittaa sen kärkeä, Hägglund sanoi.

Kaiken todennäköisyyden mukaan Ruotsi ei hanki kuljetushelikoptereitaan Venäjältä. Hägglund ei kuitenkaan sulje pois tätäkään ilmansuuntaa, kun Suomen hankinnoista päätetään. Suomella on entuudestaan venäläisiä koptereita, joiden huolto on sujunut moitteettomasti. Nato-yhteensopivuus ei myöskään olisi esteenä, koska Naton tulevilta jäsenmailtakaan ei vaadita kaluston uusimista.

Suomesta on kaksi helikoptereiden koelentäjää parhaillaan koulutuksessa Britanniassa. Koelentäjiä tarvitaan, kun eri koptereita ryhdytään jossain vaiheessa vertailemaan.

Turvallisuuskeskustelussa voi käyttää uusia sanontoja

Kenraali Hägglund ei näe mitään ongelmia siinä, että Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa käytetään tuoreita määritelmiä. Presidentti Ahtisaari lanseerasi valtiopäivien avajaisissa käsitteen "liittoutumattomuus ja yhteistyö Naton uusissa rakenteissa".

Hägglundin mielestä keskustelussa pitää voida unohtaa brezhneviläinen pilkun tutkiminen ja luopua iltarukouksen kaltaisista litanioista. Hägglund muisteli, miten tarkkaa oli takavuosina se, mainittiinko ensin hyvät suhteet Pohjoismaihin vai luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon.

Puolustusvoimain komentaja ei ole valmis maksamaan jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä armeijan normaaleista asehankintamäärärahoista. Hän ei näe miinoista luopumiselle mitään sotilaallista syytä. Ne sopivat alueelliseen puolustukseen ja ovat "köyhän miehen välineitä". Ulkoministeriön työryhmä on alustavasti arvioinut, että jalkaväkimiinoista luopuminen vuoteen 2010 mennessä vaatisi miljardeja markkoja.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.