Suomen Tullin takavarikoimat taideaarteet yritetään palauttaa Venäjälle mahdollisimman pian, totesi Nato-ulkoministerien kokoukseen Brysselissä osallistunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) medialle.
Venäjän mukaan Suomen nappaamat teokset kuuluvat venäläisille museoille.
Haaviston mukaan pakotteita laadittaessa ei ole osattu ottaa tämänkaltaista tilannetta, jossa museoille kuuluvia taideteoksia päätyy pakotelistojen vuoksi takavarikoitavaksi.
– Pyrimme ratkaisemaan asian mahdollisimman nopeasti, että taide-esineet saadaan oikeille omistajilleen ja koitamme välttää turhaa sotkua tämän asian ympärillä, Haavisto totesti.
Haaviston mukaan asia on kerrottu myös venäläisille. Haavisto korostaa, että tulli noudattaa luonnollisesti olemassa olevia määräyksiä, mutta tässä tapauksessa määräyksiä on tarpeen tarkastella.
Naton päässä valmius hakemuksiin
Naton jäsenmaissa ollaan tällä hetkellä hyvin perillä siitä, että Suomi ja Ruotsi tai jompikumpi maista saattaa jättää jäsenhakemuksen. Haaviston mukaan Nato-maissa Suomea ja Ruotsia pidetään maina, jotka ovat pitäneet hyvin huolta omasta turvallisuudestaan.
Lisäksi kaksikko tunnetaan Nato-piireissä hyvinä kumppanimaina.
Lue myös: Amnesty vahvistaa Venäjän teloittaneen siviilejä Ukrainassa
Ulkoministerin mukaan keskusteluissa eri maiden edustajien kanssa nousee säännöllisesti esiin, että maat tiedustelevat, millaista diplomaattista ja turvallisuusapua Suomi tarvitsee sinä aikana, kun jäsenyysprosessi on hyväksymiskierroksella.
– Tätä kysytään hyvin aktiivisesti, tukea ja apua tarjoten, jos sellaiseen on tarve.
– Tässä kohdassa olen usein sanonut, että kiitän tarjouksesta, mutta keskustelu ei ole vielä siinä vaiheessa, koska Suomessa ei ole tehty päätöstä, mutta ajatuksin täälläkin varaudutaan.
Haaviston mukaan Naton päässä siis näyttää olevan valmius siihen, että hakemus jätetään. Ulkoministerin mukaan hän on kuullut eri tahoilta erilaisia arvioita siitä, kuinka kauan Nato-jäsenyyden vahvistaminen Naton nykyisten jäsenmaiden taholta kestäisi.
– Eri mailta tulee erilaisia arvioita. Ne vaihtelevat neljän kuukauden ja yhden vuoden välillä. Selvästi ymmärretään, että tämänhetkisessä tilanteessa ollaan valmiita kiirehtimään, että kaikki maat käsittelevät kohtuullisessa aikataulussa.
Haaviston mukaan Ruotsin kanssa käydään jatkuvaa tietojenvaihtoa kummankin maan turvallisuuspoliittisen keskustelun sekä tilateen tiimoilta.
Ulkoministerin mukaan on tosiasia, että Suomessa ja Ruotsissa annetaan arvoa kummankin maan omalle prosessille, mutta samaan aikaan kummankin maan keskustelu ja yleinen kanta vaikuttavat myös toiseen maahan.
Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on Haaviston mukaan käytettävissä vierailemaan Suomessa tai vastaanottamaan vieraita Suomesta.
– Hän antaa kaiken arvon sille, ettei halua sekaantua prosessiin. Suomi päättäköön, miten asian hoitaa.
– Hän odottaa meiltä tietoa, tarvitaanko informaatiota tai vierailuja. Natolla on tulossa kesäkuussa tärkeä huippukokous, ja totta kai Naton päässä mietitään, onko Suomi ja mahdollisesti Ruotsi jättänyt hakemuksen sitä ennen.