Haapasalon Sonera-lausunto

Suomen valtio on saanut Soneran osakkeista rahaa kolmessa eri myynnissä 6,1 miljardia euroa. Tässä summassa on jo otettu huomioon syksyllä 2001 tehty 0,5 miljardin euron sijoitus.

Myyntitulot perustuvat Soneran kansainväliseen strategiaan, sijoittajien luottamukseen ja valtion antamiin sitoumuksiin. Keskeistä on ollut osakkeenomistajien tasa-arvoisuuden kunnioittaminen ja operatiiviseen liiketoimintaan puuttumattomuuden periaate. Nämä tulevat osakeyhtiölaista ja pörssilainsäädännöstä. Niihin on sitouduttu myös myyntiesitteissä. Osakemyynneistä saatu summa on kolminkertainen kaikkiin muihin valtion yksityistämistuloihin nähden. Omistuksesta on vielä puolet jäljellä.

Omistajastrategia on perustunut liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemiin talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyihin. Laaja strategiatyö tehtiin yhdessä neuvonantajan kanssa ennen Soneran toista ja kolmatta myyntiä syksyllä 1999 ja keväällä 2000. Valtio myi osakkeita hyvään hintaan ja sai tuloja 5,3 miljardia euroa. Valtio oli sitoutunut myyntiesitteissä pörssiyhtiöitä koskevan lainsäädännön noudattamiseen ja luvannut, ettei se puutu yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan.

Arvovaltaisin Soneran kansainvälistymisstrategian käsittely tapahtui Eduskunnassa touko-kesäkuussa v. 2000. Eduskunta päätti, että valtio voi luopua kokonaan Soneran omistuksesta. Eduskunnan käsittely osui umts-huutokauppojen keskelle. Iso-Britannian umts-huutokauppa oli päättynyt ja Sonera oli jo julkisesti ilmoittautunut Saksan huutokauppaan.

Hallituksen esityksen perusteluissa myyntivaltuudeksi avattiin laajasti Soneran liiketoiminta, strategia ja riskit. Esityksessä sanottiin: "Soneran kehitys korkealle arvostetuksi yhtiöksi merkitsee samalla ensimmäisen valtiolla olevan suuren riskin yhtiön muodostamista. Nopealiikkeinen toimintaympäristö edellyttää myös nopeaa päätöksentekorakennetta, riskinoton jatkamista sekä kykyä hyväksyä realisoituvia riskejä ja torjua niiden vaikutusta." Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen äänin 159-20. Strategiaa tai ajankohtaisia umts-huutokauppoja ei päätöksessä riitautettu.

Julkisuudessa on monin eri termein puhuttu valtion hyväksynnästä tai luvasta Soneran investoinneille. Se hyväksyntä, mikä valtiolta osakkeenomistajana on, on Soneran kansainvälistä liiketoimintaa koskevan strategian käsittely hallituksessa ja Eduskunnassa. Investointipäätös oli yksinomaan yhtiön hallituksen päätettävä asia eikä voinut muuta ollakaan.

Asia ei ole yhtään tämän monimutkaisempi. Valtioneuvosto, talouspoliittinen ministerivaliokunta tahi liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tietoni mukaan missään kokoonpanossa tai kenenkään toimesta puuttunut yhtiön operatiiviseen päätöksentekoon umts-asiassa tai muutoinkaan. Umts:stä ei ole annettu operatiivisia liiketoimintaa koskevia ohjeita, neuvoja taikka päätöksiä. Luonnollisestikaan ohjeita ei ole myöskään pyydetty, sillä yhtiön hallitushan on vastuussa yhtiön johtamisesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta.

Valtiota on syytetty vastuun siirtämisestä Soneran hallitukselle. Osakeyhtiölain mukaan vastuu operatiivista liiketoimintaa koskevista päätöksistä kuuluu yhtiön hallitukselle, ei omistajille. Luonnollisesti operatiivista liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossaan hallituksen tulee toimia oman parhaan harkintansa mukaan ja asianmukaisten selvitysten pohjalta niin, että kaikkien osakkeenomistajien ja yhtiön etu otetaan huomioon.

Osakkeenomistajat puolestaan vaikuttavat yhtiön toimintaan yhtiökokouksessa tekemiensä päätöksien ja valintojen kautta siinä määrin kuin eri asiat kuuluvat osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan. Mikäli yhtiö haluaisi omistajien nimenomaista hyväksyntää jollekin investoinnille, asia tulee lain mukaan tuoda yhtiön hallituksen aloitteesta yhtiökokouksen päätettäväksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut umts-päätöksenteosta selvityksen 5.8.2002. Se vastaa tosiasioita. Olen toimittanut sen myös oikeuskanslerille. Osaltani olen myös henkilökohtaisesti antamassa oikeuskanslerille hänen pyytämänsä tiedot Soneran umts-päätöksenteosta.