Guggenheim-säätiö osallistui Bilbaon kustannuksiin, ei Helsingin

Mietinnön mukaan Guggenheim-säätiö osallistui Bilbaon museon kustannuksiin 24,7 miljoonalla dollarilla sekä sijoittamalla sen taidekokoelmaan 44,5 miljoonaa dollaria. Käytännössä koko kaupunki rakennettiin uudelleen museon ympärille, uusine metroineen ja kongressi- ja konserttitaloineen.

-Helsingiltä säätiö puolestaan perisi 24 miljoonan euron lisenssimaksun lisäksi ainakin kaksi miljoonaa euroa vuodessa johtamis- ja konsulttipalveluja sekä kierrätysnäyttelyiden kustannukset.

Lisäksi jos myönteinen päätös myöhemmin perutaan, on sakko miljoonia euroja.

Arhinmäen mielestä Helsingin ja Guggenheimin kumppanuussopimus poikkeaa normaalista siinä, että vain Helsinki kantaa riskit ja Guggenheim on saamapuolella.

Guggenheim-säätiö on mietinnön mukaan tehnyt 2000-luvulla samanlaisen noin kahden miljoonan euron selvityksen noin kymmenelle muulle kaupungille Helsingin lisäksi. Hankkeet eivät ole toteutuneet, mutta säätiölle työ on tuottanut 20 miljoonaa euroa.

Arhinmäki pyysi ministeriön virkamiehiä lukemaan Guggenheim-säätiön selvityksen huolellisesti läpi, koska siinä odotetaan valtiolta merkittävää roolia sekä kustannuksissa että valtionosuuksissa.

-Mietinnön perusteella ilmeni paljon kysymyksiä, joihin pitää saada vastauksia ennen kuin päätös valtuustossa voidaan tehdä. Selvityksessä jää niin paljon kysymyksiä auki rahoituksesta ja hallinnosta, että näillä tiedoilla minä en ainakaan kaupunginvaltuutettuna voi allekirjoittaa avointa valtakirjaa.

Kaupunginvaltuusto tehnee näillä näkymin päätöksensä maaliskuun puolivälissä.

Ei valtion virallinen kanta

Ministerin mukaan Guggenheim-säätiön selvitys odottaa valtiolta puolta museon rakennuskustannuksista. Tässä vaiheessa kustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa, jolloin valtion osaksi jäisi 70 miljoonaa.

-Lisäksi valtionosuuksiin, joita kaupungin taidemuseo nytkin saa, edellytettäisiin jatkossa noin miljoona euroa lisää vuodessa. Tosin ei ole edes selvää, täyttääkö Guggenheim Suomen museolainsäädännön vaatimukset, koska sillä ei olisi omaa kokoelmaa.

Mietinnön mukaan myös väite suomalaisten taiteilijoiden esiin pääsystä kansainväliseen taidemaailmaan Guggenheimin kautta on teoreettinen. Baskitaiteilijoita ei ole laajasti esitelty verkoston kiertävissä taidenäyttelyissä.

Arhinmäki korostaa, että mietintö ei ole valtion virallinen kanta asiaan.

(MTV3 - STT)

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvio Guggenheim-säätiön selvityksestä (pdf)