Kun 22-vuotias Gerald Lee, moottoripyöräpoliisin poika Bostonista, saapui Helsingin NMKY:n koripallojoukkueen vahvistukseksi vuonna 1973, ei hän aavistanut asettuvansa Suomeen.
-Ajattelin pelaavani yhden vuoden ja palaavani sitten takaisin, Lee hymyilee kolme vuosikymmentä myöhemmin, nyt Uudenkaupungin Korihaiden valmentajana.
Lee palasi seuraavana vuonna kotikaupunkiinsa ja yritti Boston Celticsin NBA-joukkueeseen, mutta turhaan.
-Tulin takaisin ja sitten tapasin vaimoni. Loppu on historiaa, Lee kertoo.
Näin käynnistyi SM-sarjan historian komeimpiin kuuluva ura, joka jatkui muutamaa Orimattilassa vietettyä alasarjakautta lukuun ottamatta HNMKY:ssä vuoteen 1984 asti, jolloin Namika luopui liian vanhana pitämästään takamiehestä. Lee pelasikin enää 13 kautta Uudessakaupungissa ja lopetti 46-vuotiaana.
Lee on SM-sarjan kaikkien aikojen paras pistemies, mutta ennen kaikkea hänet muistetaan nopeista käsistään. Lee riisti pallon vastustajilta 571 ottelussa 1145 kertaa, mikä on myös SM-sarjan ennätys. Mutta rikkoiko Lee palloja rosvotessaan, kuten monet vastustajat väittivät?
-Ehkä kerran. Tai kaksi, Lee nauraa, mutta tarkentaa sitten: -Pallon menettäminen on aina noloa, ja kun tein sen monta kertaa, väittivät vastustajat minun rikkoneen.
Kolmen vuosikymmenen aikana Lee on ehtinyt katsella pelimatkoilla suomalaisia maisemia loputtomiin, mutta on nähnyt myös suomalaisen koripalloilun muutoksen.
-Nykyään nuoret pelaajat ovat nälkäisempiä, he pelaavat aggressiivisemmin ja heillä on enemmän taitoa, Lee pohtii.
Leen poika, pian 16 vuotta täyttävä Gerald Lee junior, on osa tätä muutosta. 196-senttisenä hän on pitkä takamies, joka osaa heittää, syöttää ja pelata useita pelipaikkoja. Mitä Lee odottaa pojaltaan? -Että hän tekee parhaansa, en muuta, Lee vastaa.