Valtiotieteiden tohtori, filosofi Maija-Riitta Ollila on seurannut kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr.) pimeästä työstä noussutta moraalikeskustelua hämmästyneenä. Ollilan mukaan tälläkään kertaa julkisuuteen noussut aihe ei ole päivän polttavin moraalikysymys.
– Meillä on tälläkin hetkellä [Itä-Euroopan] romanit kerjäämässä kadulla, edelleenkään ei ole hankittu turkistarhauksen harjoittajille uutta elinkeinoa, ei säädetty tasa-arvoista avioliittolakia ja nyt kun löytyy pieni lainrikkomus, ollaan siitä kiinnostuneita, Ollila sanoo.
Ollilan mukaan toisinaan syntyy vaikutelma, että moraalikohut peittävät alleen tärkeän poliittisen asian.
– Kansalaiset takertuvat lillukanvarsiin moraalikeskustelun nimissä, Ollila toteaa.
Keskustelu pimeästä työstä on johtamassa jollakin tasoa lainsäädännön täsmentämiseen tai tiukentamiseen. Hallitus miettii parhaillaan keinoja, miten Hautalan esille nostamaa kotityönantajan maksujärjestelmää voitaisiin helpottaa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) mukaan asia noussee esille harmaan talouden torjunnan ministerityöryhmässä.
– Tässä kohtaa herää kysymys siitä, kuinka tarkoituksenmukaista on se, että muutaman kympin pienistä palveluksista pitää maksaa verot, sosiaaliturvamaksut ja niin edelleen.
– Olisiko parempi verorahojen kertymisen kannalta, että saataisiin joustavampaa toimintaa taloudellisesti. Osa yhteiskunnasta elää edelleen vaihdantataloudessa. On talkoita ja pienten palvelusten vaihtamista, Ollila pohtii.
Tulisiko pimeä työ määritellä uudelleen?
Maija-Riitta Ollilan mielestä pitäisi, ehdottomasti.
– Yksi moraalikeskustelun piirre on se, että ongelmia määritellään uudestaan. Nyt jos haluaa suunnitella omaa elämäänsä tulevaisutta varten, pitäisi olla varsin selvillä se, mikä tulevaisuudessa on paheksuttavaa.
45 minuuttia -ohjelman kyselyssä vain kolme kansanedustajaa myönsi teettäneensä pimeää työtä. Ollila hämmästelee alhaista lukua. Valtaosa kansanedustajista kielsi pimeän työn teettämisen.