F1-maailma on muuttunut vuosi vuodelta hektisemmäksi, ja joidenkin lajin parissa työskentelevien ihmisten kohdalla jopa mielenterveys on ollut koetuksella.
Uusi F1-vuosikymmen alkaa ennätyksellisen tuhdilla, 22 osakilpailua käsittävällä kilpailukaudella. Kalenteria on paisutettu vähitellen. 1970–1990-luvuilla kisoja ajettiin keskimäärin 15–16 kaudessa, 2000-luvun alettua lukema nousi 17:ään.
2010-luvulla kisoja ajettiin taas enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä, ja kalenteri on vakiinutunut viime vuosina 21 kisan kausitahtiin.
Julkisuudessa on väläytelty, että tulevina vuosina kausi voisi koostua peräti 25 osakilpailusta.
Kisamäärän kasvattaminen jakaa F1-piirit voimakkaasti kahtia. Viime aikoina asiaan liittyen on ollut esillä paljon kriittisiä näkökulmia. Kun kisoja ajetaan yhä enemmän, yksittäisen kisan suhteellinen arvo pienenee. Lisäksi kalenterista tulee paitsi kuljettajille myös muille tallien mukana matkustaville työntekijöille äärimmäisen raskas.
F1-pomo Chase Carey on myöntänyt olevansa huolissaan ihmisten jaksamisesta, ja rasitusta kompensoidakseen F1 on jo päättänyt lyhentää GP-viikonloppujen kestoa. Kausi 2020 mennään vielä torstaista sunnuntaihin, mutta kaudesta 2021 alkaen viikonlopun tapahtumat alkavat perjantaista.
F1-varikolle pesiytynyt vakava ongelma, josta juuri kukaan ei ole uskaltanut puhua: Williamsin ex-työntekijä harkitsi itsemurhaa GP-viikonloppuna – "Olin pelkkä haamu"
FIAn puheenjohtaja Jean Todt on Careyn kanssa toista maata. Hänen mukaansa F1 on vielä kaukana 25 osakilpailun kaudesta, mutta toisaalta Todtia myös ihmetyttää, miksi jaksaminen olisi ongelma sellaisille ihmisille, jotka tekevät unelmiensa työtä.
– Kaikki F1:ssä mukana olevat ovat etuoikeutettuja. Totta kai silloin on myös velvollisuuksia, Todt sanoi taannoin Autosportin mukaan.
– Kun olin aikanaan Ferrarin tallipäällikkö, tein 18-tuntisia työpäiviä kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa, koska minulla oli intohimo ja halusin tuloksia. Siinä tapauksessa perhe, rakastava perhe, ymmärtää kyllä. Ei sitä jatku koko elämää.
Voimakas vastareaktio
Todtin puheet ovat nostattaneet voimakkaan vastareaktion.
Ne, jotka kiertävät koko kauden, ovat vuodessa yli 150 vuorokautta poissa kotoa. Pari- ja perhesuhteet ovat koetuksella, kiire on kova ja jatkuva, ja kun pienimmätkin osa-alueet viedään äärimmilleen, myös paineet ovat täysin toisenlaiset kuin tavallisessa päivätyössä.
Lisäksi unirytmi on sekaisin, kun jatkuvasti lennetään aikavyöhykkeeltä toiselle, ja yöt jäävät lyhyiksi, kun illat venyvät pitkiksi ja aamut alkavat aikaisin.
Juttu jatkuu kuvan alla.F1-kausi on äärimmäisen raskas paketti. Racing Pointin työntekijä otti tallin kokeman ulosajon raskaasti Ranskassa kesällä 2018.
Muun muassa Motorsport- ja Motorsport-Total-sivustot kirjoittavat, että tallien henkilökunnassa on alkanut olla viime vuosina enemmän vaihtuvuutta kuin aiemmin; työurat eivät ole yhtä pitkiä kuin ennen.
Tämän ja yhä raskaammaksi käyneen työnkuvan välille on helppo vetää yhtäsuuruusmerkit. Etenkin F1:n kaltaisessa lajissa, jonka imago on hyvin mahtaileva: ongelmista ei ole helppo puhua, sillä heikkouden osoittamista ei katsota hyvällä.
Kaiken a ja o
Yksi harvoista, jotka ovat puhuneet vastoinkäymisistään julkisesti, on Williamsin entinen lehdistövastaava Aaron Rook, 28. Hän kertoo Motorsportin haastattelussa harkinneensa eräässä kisassa jopa itsemurhaa, koska ei yksinkertaisesti kestänyt enää.
– F1 on liiketoimintaa, jossa urheilupuoli on pieni pakollinen kylkiäinen. Tämä ehkä selittää jatkuvan, tarpeettoman paineen, joka lajin parissa työskenteleville aiheutuu. Edes itsemurha-ajatusten höystämä totaalinen sulaminen ei anna hengähdystaukoa, Rook sanoo.
Rook kertoo olleensa eräänlainen outolintu.
– Kun valtaosa ihmisistä osallistui Amber Loungen näyttäviin juhliin vain päästäkseen julkisuudesta tuttujen ihmisten lähettyville, minä istuin hotellihuoneessa syömässä pikaruokaa ja katsomassa tv:tä. Olin itse asiassa ihan tyytyväinen siihen, vaikka minut oli kutsuttu niihin juhliin. Mutta miksi olisin halunnut viettää illan hienosti pukeutuneena ja hymyilemällä teennäisesti, kunnes hukkuisin lopulta ihmisjoukkoon ja karkaisin 20 minuutin jälkeen takaisin hotellille?
Suhdetoiminta on F1-piireissä kaiken a ja o. Varikolla on mahdotonta saada aikaan yhtään mitään, ellei tunne oikeita ihmisiä. Ilmapiiri on hyvin hierarkkinen, jopa vaivaannuttava, kun arvoasteikolla alempana olevat tekevät itseään tykö ylempänä oleville. Rook ei istunut tähän muottiin.
– Oli turvallisempaa viettää aikaa vain niiden ihmisten kanssa, joista oikeasti välitin. Mutta mitä enemmän F1:n kaltaisessa maailmassa viettää aikaa yksinään, sitä enemmän tulee työnnetyksi sivuun. Kun olin itsekseni, minulle kävi juuri niin: koin usein olevani ainoa ihminen varikolla.
– Ei mennyt sekuntiakaan, etten olisi ajatellut perhettäni ja ystäviäni, jotka olivat kotona, ja sitä, miten paljon kaipasin heitä. Olin F1-varikolla pelkkä haamu.
Oikeaan suuntaan
Rookin elämä on tasaantunut sen jälkeen, kun hän jäi sivuun Williams-pestistään. Yleisen käsityksen mukaan tilanne on ylipäätäänkin tällä hetkellä parempi kuin vielä joitakin vuosia sitten.
Tallitkin osaavat jo tiedostaa riskit, ja Haasin johtoportaaseen kuuluva Peter Crolla toivoo, että nuorempi sukupolvi osoittaisi avoimuudessa, vaikeista asioista puhumisessa, esimerkkiä vanhemmille tuppisuille.
Sen hänkin silti myöntää, ettei ongelmasta eroon pääseminen ole helppoa – tai edes mahdollista.
– Riippumatta siitä, miten hyvin talli huolehtii, tilanne on työntekijöille silti vaikea.
