Euroopan unioni ei kykene tällä hetkellä asettamaan sanktioita Israelille. Tämä herättää epäluottamusta Lähi-idässä.
EU:lla oli alkuviikon ulkoministerikokouksessa mahdollisuus kiristää otettaan Israelin suuntaan.
Kokouksessa keskusteltiin Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä.
Sopimuksen turvin Israel on voinut esimerkiksi harjoittaa tulleista vapaata vientiä Euroopan unionin alueella.
EU on Israelin suurin kauppakumppani, joten sopimuksen jäädyttäminen olisi Israelille tuntuva toimi.
Sopimuksessa vaaditaan Israelia kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja EU:n selvityksen mukaan Israel on rikkonut tätä määräystä.
Tästä huolimatta sopimuksen keskeytys vaatii yhä kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän. Jotkut jäsenmaat ovat sopimuksen jäädyttämistä vastaan, joten sopimus pysyy voimassa.
Lue myös: "Euroopassa on kaksoisstandardit" – Ukrainaa tuetaan miljardeilla, mutta miksi Eurooppa unohti Gazan?
Luottamus rappeutuu
Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgrenin mukaan joidenkin EU-jäsenmaiden varovaisuus Israelin arvostelussa juontaa juurensa historiaan.
Jotkin maat, esimerkiksi natsi-Saksa, tuhosivat juutalaisia järjestelmällisesti viime vuosisadan alkupuolella.
Saksa on nykyään yksi niistä maista, jotka johdonmukaisesti vastustavat sanktioita Israelia vastaan.
– Osa maista erityisesti Saksan johdolla katsoo, että heidän tekonsa juutalaisia kohtaan toisen maailmansodan aikana velvoittaa heitä olemaan Israelin puolella. Siitäkin huolimatta, että Israel harjoittaa monen mielestä samanlaisia toimia kuin natsit harjoittivat juutalaisia kohtaan.
Myös Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen näkee, että historia vaikuttaa Saksan suhtautumiseen.
– Aina kun kyseessä on rangaistukset tai sanktiot Israelia kohtaan, se on hankalaa Saksalle, hän sanoo.
Teivainen kuvaa, että eri tahojen ja myös maiden näkemykset tilanteesta ovat hyvin erilaisia. Toiset näkevät, että pakotteet laittaisivat Israelin tikunnokkaan, vaikka muutkin maat toimivat väärin. Toiset taas kokevat, että Israelin toimia katsotaan läpi sormien, jos sitä ei rangaista.
Dahlgrenin mukaan Euroopan unionin toimettomuus aiheuttaa Lähi-idässä epäluottamusta. Maat näkevät, että EU sallii Israelille mitä tahansa, mutta tuomitsee Venäjän toimet.
– Lähi-idässä katsotaan hyvin pitkälti, ettei EU noudata omia arvojaan eli ihmisoikeuksien kunnioitusta, tasa-arvoa ja humanismia.
Lue myös:Tutkijan mukaan Israel haluaa heikentää Syyriaa ja luoda siellä kaaosta
Ei ainoa keino
Teivo Teivainen nostaa esiin, ettei assosiaatiosopimus ole ainoa toimi, jolla Israelia voitaisiin painostaa.
– Keskustelu on kulminoitunut assosiaatiosopimukseen, mutta Euroopan unionilla olisi mahdollisuuksia painostaa Israelia toisillakin keinoilla. Toimiminen näyttää olevan EU:lle hankalaa.
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas toikin assosiaatiosopimuksen lisäksi ulkoministerikokouksessa esiin muitakin tapoja toimia Israelia vastaan, esimerkiksi poliittisen dialogin päättäminen.
Päätöksiä muista toimista ei kuitenkaan tullut, sillä jäsenmaat eivät päässeet yksimielisyyteen.
Aiheesta lisää: Kaja Kallas tuo tänään pöytään listan toimista Israelia vastaan – EU syvästi jakautunut
Seuraukset vakavia
Euroopan unioni on neuvotellut Israelin kanssa siitä, että Israel päästäisi Gazaan yhä enemmän ruoka-avustusta.
Tästä huolimatta Susanne Dahlgren kuvaa alueen olosuhteiden olevan epäinhimilliset.
Gazassa ruoanjakelupisteitä on ollut liian vähän, ja niiden aukioloajat ovat olleet rajoitetut. Tämä on aiheuttanut kaaosta.
– Kun kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia ihmisiä tulee hakemaan perusruokatarvikkeita, niin ihmisiä on tallaantunut kuoliaaksi. Siellä on myös ammuttu ruokaa hakevia ihmisiä. Tämä on täysin epäinhimillinen tapa järjestää avustustoimintaa.
Dahlgren uskoo, että assosiaatiosopimuksen jäädyttäminen antaisikin Israelille selkeän viestin siitä, että ihmisoikeusrikkomuksista tulee myös seurauksia.