EU:n ulkoministerit kokoontuvat tänään pohtimaan, millaisia toimenpiteitä EU voisi mahdollisesti käyttää Israelin painostukseen.
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen on määrä tuoda pöytään lista siitä, miten EU voisi vastata Israelin toimin Gazassa.
Mahdollisiin toimiin kuuluvat muun muassa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen tai sen kauppaa koskevan osion keskeytys. Se on tarjonnut Israelille helpotuksia kaupankäyntiin.
Lisäksi vaihtoehtoina listataan muun muassa siirtokuntatuotteiden tuonnin estäminen EU:hun, poliittisen dialogin päättäminen Israelin kanssa ja Israelin pääsyn estäminen EU:n merkittävään tutkimusohjelma Horizon Europeen.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei osallistu kokoukseen, vaan Suomea edustaa valtiosihteeri Pasi Rajala.
EU hyvin jakautunut
Moni Kallaksen esittelemistä ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen. Esimerkiksi koko assosiaatiosopimuksen jäädytys vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, kun taas kauppaosion keskeytys vaatisi vain määräenemmistön tuen.
STT:n tietojen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että tässäkään kokouksessa saadaan tehtyä päätöksiä toimista Israelia vastaan, sillä EU on asiassa hyvin jakautunut.
Esimerkiksi Saksa, Unkari, Tshekki, Itävalta ja Italia vastustavat tiukasti Israeliin kohdistuvia toimenpiteitä.
Espanja, Irlanti ja Slovenia taas ovat jo pitkään vaatineet, että EU sanktioisi Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä itse toimenpiteisiin, jos EU ei saa yhdessä päätöksiä aikaan.
Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi kesäkuun EU-huippukokouksessa, että Gazassa on käynnissä kansanmurha. Se oli tähän mennessä yksi voimakkaimmista kannanotoista EU-tasolla.
– Venäjälle on asetettu 18 pakotepakettia, mutta kaksoisstandardimme näkyvät siinä, kuinka pidämme assosiaatiosopimuksen voimassa Israelin kanssa, hän sanoi kesäkuussa.
Apua hakeneita surmattu
EU:n ulkosuhdehallinnon suorittamassa arvioinnissa todettiin kesäkuussa, että Israel on toimillaan Gazassa syyllistynyt EU:n ja sen välisen yhteistyösopimuksen ehtojen rikkomiseen koskien ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Päätöstä toimenpiteistä ei kuitenkaan tehty, vaan EU:n oli määrä olla yhteyksissä Israeliin ja keskustella arvioinnin tuloksista.
Kallas kertoikin viime viikolla, että Israel olisi neuvotteluiden jälkeen suostunut päästämään enemmän avustuksia Gazaan. Tämä voi omalta osaltaan vähentää EU:n painetta toimia, sillä osa jäsenmaista haluaa myös nähdä, toteuttaako Israel lupauksensa.
Vaikka apua päästettäisiinkin enemmän perille, siviilien tilanne Gazassa on edelleen katastrofaalinen. Israelin on kerrottu muun muassa tulittaneen apua avustuspisteiltä hakeneita palestiinalaisia.
Gazan terveysviranomaisten mukaan Israel avasi lauantaina tulen kohti avunhakijoita, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä kuoli.
YK:n mukaan yli 800 ihmistä on kuollut avunjakopisteillä Gazassa.
"Etninen puhdistus"
Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja järjestö kritisoi kesäkuussa EU:ta poliittisen johtajuuden puutteesta Gazassa. Järjestön mukaan käynnissä on palestiinalaisten pakkosiirto ja etninen puhdistus.
– Pelkät puheet eivät riitä. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava, järjestö sanoi kannanotossaan.