EU Yhtenäistämässä turvapaikkapykäliä

Tarkoituksena on yhtenäistää nykyisin eri maiden hyvin erilaisia turvapaikkapykäliä. Komission luonnoksessa ehdotetaan, että esimerkiksi perusteeton turvapaikkahakemus pitää saada kaikissa maissa käsiteltyä vähintään 65 päivässä .

Hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäministeriön ulkomaalaisosastolta sanoo, että tarkoituksena ei ole tiukentaa turvapaikanhakijoiden pääsyä EU-alueelle. Tässä pyritään hyvään hallintoon sekä yhtenäiseen ja tehokkaaseen menettelyyn. Tarkoituksena on antaa suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat.

Turvapaikanhakijoiden virrat ovat melko arvaamattomia. Suomi on saanut niistä osansa viime vuosina Puolan ja Slovakian romaneiden muodossa. Suuri määrä romanihakijoita johti siihen, että Suomi tiukensi ulkomaalaislakiaan. Turvapaikkahakemusten käsittelyaika putosi noin vuodesta kahteen viikkoon.

Viime kesänä voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen romaneita ei juuri ole Suomeen enää saapunut. Ulkomaalaisviraston mukaan romanivirta kohdistui Norjasta, joka puolestaan tiukensi omia lakejaan. Sen jälkeen romanien kohteina ovat olleet mm. Tanska, Belgia ja Irlanti.

Ehdotuksen yksi keskeinen tarkoitus on estää turvapaikanhakijoiden kikkailu juuri kohdemaiden valinnalla. Kun säännöt olisivat suurinpiirtein yhdenmukaiset kaikissa maissa, kohdemaalla ei olisikaan turvapaikanhakijalle merkitystä.

Vankka poliittinen tuki

Turvapaikkamenettelyn yhtenäistämisellä on vankka poliittinen tuki. Tampereen Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään lokakuussa 1999, että yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään tulisi lyhyellä aikavälillä sisältyä selkeä ja toimiva tapa määritellä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, oikeudenmukaista ja tehokasta turvapaikkamenettelyä koskevat yhteiset normit, turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset sekä pakolaisaseman tunnustamista ja sisältöä koskevien sääntöjen lähentäminen.

Komission ehdotus on siis luonnos, jonka käsittely on vasta aloitettu. Vanamo-Alho uskoo, että sitä puidaan vielä vuosia. Aihe on monissa maissa kansallisesti hyvin tärkeä, koska siellä on paljon ulkomaalaisia ja turvapaikanhakijoita. Suomessakin näiden asioiden merkitys on lisääntynyt.

Komission ehdotus on hyvin yksityiskohtainen. Siinä esitetään pitkä lista toimenpiteitä, joiden avulla on tarkoitus luoda yksinkertainen ja nopea järjestelmä turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. Tavoitteena on yhteinen turvapaikkapolitiikka, luonnoksessa todetaan.

Yksi keskeisimpiä ehdotuksia on tuoda turvapaikka-asioiden käsittelyyn enimmäismääräajat. Luonnoksen mukaan näiden yhteisten vähimmäisvaatimusten ja määräaikojen avulla pyritään siihen, että tapaukset, joita ei oteta käsiteltäväksi, ja ilmeisen perusteettomat tapaukset voidaan tunnistaa nopeasti. Kun kansalliset järjestelmät yhdenmukaistetaan näiden vähimmäisvaatimusten perusteella, jäsenvaltiot voivat myöhemmin luoda tehokkaat turvapaikkamenettelyt, jotka yhdessä muodostavat yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, komissio lausuu.

Suomen osalta näyttää, että keskeisimmät uudet asiat liittyvät yhteisiin enimmäismääräaikoihin ja siihen, että perusteeton turvapaikkahakemus voitaisiin jättää tutkimatta.

Esimerkiksi perusteettomaksi katsottu turvapaikkapäätös pitäisi tehdä 40 arkipäivässä ja siitä tehty valitus pitäisi käsitellä 25 päivässä. Vanamo-Alho on kuitenkin varovainen. -En halua kovinkaan mielelläni ottaa kantaa yksityiskohtiin. Luonnoksen selvittäminen ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön on aika kesken. Mikään pikainen lukeminen ei auta. Joka sana pyöritellään, ja joka sanalla on merkitys. Se pitää miettiä joka kantilta.

Toisten asiantuntijoiden mukaan juuri perusteettomien hakemusten käsittelyaikojen osalta suomalaiset nykypykälät näyttäisivät pärjäävän juuri romanien takia säädetyn pikakäsittelyn ansiosta.

Direktiivi sallisi myös sen että turvallisesta maasta tulevan turvapaikanhakijan hakemusta ei tutkittaisi lainkaan. Komission ehdotuksessa hyväksytään myös se perusmalli, että tietyissä tapauksissa turvapaikanhakija voidaan palauttaa, vaikka valitusprosessi on kesken.

Direktiivistä ei kuitenkaan ole luonnoksen mukaan tarkoitus tehdä vielä täysin sitovaa. Eri maat voivat myös valita osia, joita haluavat soveltaa.

Lue komission luonnos

Lue miten direktiiviehdotus vaikuttaisi Suomen lainsäädäntöön oikeusministeriön mukaan
(MTV3)