Jäädytetyt venäläisvarat jäivät hyllylle EU:n Brysselin-huippukokouksessa. Venäjän mukaan "laki ja järki voittivat".
EU-maat eivät saaneet yöhön asti venyneessä kokouksessaan sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käteistuottojen käytöstä Ukrainan tueksi.
Sen sijaan EU-maat ottavat 90 miljardin euron yhteisen lainan, jolla taataan Ukrainan taloudellinen tuki vuosille 2026–2027.
Laina taataan EU-budjetista. Ukrainan ei tarvitse maksaa lainaa takaisin muuta kuin siinä tapauksessa, että maa saisi Venäjältä sotakorvauksia.
Lue myös: EU-komissio esittää kahta ratkaisua Ukrainan tukemiseksi
Kaikki muut jäsenmaat paitsi Unkari, Tshekki ja Slovakia osallistuvat lainaan. Tällä ilmeisesti kierrettiin lainaratkaisuun vaadittu yksimielisyysvaatimus.
Pitkät ja vaikeat neuvottelut kestivät torstaiaamusta myöhään perjantain vastaiseen yöhön.
Monet jäsenmaat ja komissio esittivät ensisijaisena vaihtoehtona Ukrainan rahoitustarpeiden turvaamista sotakorvauslainalla, johon olisi käytetty EU:ssa jäädytettyjä venäläisvaroja. Myös Suomi tuki vahvasti sotakorvauslainaan perustuvaa ratkaisua eikä yhteisvelkaa.
Asiaa kuitenkin vastusti valtaosaa jäädytetyistä venäläisvaroista hallinnoiva Belgia, jolla on ollut lainaan liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia huolia.