EU-budjettikokous käyntiin tahmeasti

EU-presidentti Herman Van Rompuy joutui ottamaan lisäaikaa pienemmissä ryhmissä neuvottelemiseen saadakseen aikaan pohjaesityksen neuvotteluille.

Illan suunta oli silti budjetin kokonaistason osalta selvä: leikkaaminen. Marraskuussa Rompuyn toisessa esityksessä EU-komission alkuperäistä esitystä oli leikattu 80 miljardilla eurolla noin 970 miljardiin. Tänään julkisuuteen nousseiden tietojen mukaan uusia leikkauksia oli nyt tulossa 13 miljardilla.

Katainen antoi ymmärtää, että kokonaisuudesta riippuen tämä voisi riittää Suomelle.

– Tuo on oikeaan suuntaan, ja se voi olla kohtuullisen valistunut arvio, Katainen sanoi.

Katainen sanoi edellispäivien hengen olleen se, ettei maatalous- ja aluetukiin kuitenkaan tulisi enää uusia leikkauksia, vaan niitä tehtäisiin budjetin muihin pääkohtiin.

Tämä olisi Suomen kannalta myönteistä. Suomi maksaa budjettiin enemmän kuin saa siitä, ja Suomi yrittää hillitä nettomaksujen kasvua sekä budjetin kokoa kurissa pitämällä että omia maatalous- ja aluerahoja puolustamalla.

Nettomaksuille ei tarkkaa ylärajaa

Katainen ei suoraan sanonut, millainen nettomaksujen kasvu on Suomelle siedettävää ja missä kohtaa aletaan jo vaatia omaa maksualennusta Britannian ja Ruotsin tavoin.

Lukua verrataan sekä edelliseen rahoituskauteen että muiden vahvan talouden nettomaksajien asemaan.

Toissa vuonna Suomi maksoi EU:lle 652 miljoonaa enemmän kuin sai sieltä, eli reilut 120 euroa per asukas.

Kokous alkoi tutuissa asetelmissa, kun Ranskan presidentti Francois Hollande puolusti maatalousrahoja ja Britannian pääministeri David Cameron vaati budjettiin reippaasti lisää leikkauksia.

Cameronin käytös on luonut jännitettä kokoukseen sen jälkeen, kun hän lupasi neuvotella Britannian jäsenyysehdot uusiksi.

Katainen sanoi, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa Britannian mahdollisista ajankohtaisista toiveista.

– Toivosin, että kun heillä on tämä oma prosessinsa menossa, niin sitä ei tavallaan sotkettaisi olemassa olevan EU:n päätöksentekoon.

(MTV3 - STT)