Etelä-Korea on menestynein Aasian maa jalkapallon MM-kisoissa. Mukana lopputurnauksessa se on jo kahdeksatta kertaa, mutta on vain kerran selviytynyt alkulohkostaan jatkoon. Tämä tapahtui vuoden 2002 kotikisoissa, joissa Etelä-Korea sensaatiomaisesti sijoittui neljänneksi.
MM-kisojen 2002 nelostilaa on yleisesti arvioitu Etelä-Korean historian parhaaksi urheilusaavutukseksi. Alkulohkossaan Etelä-Korea voitti Puolan 2-0 ja Portugalin 1-0 ja pelasi Yhdysvaltojen kanssa 1-1 tasapelin. Neljännesvälierissä Etelä-Korea voitti Ahn Young Hwanin jatkoaikamaalilla Italian 2-1. Italiassa ollaan tosin yhä sitä mieltä, ettei maalia olisi pitänyt hyväksyä, mutta erotuomari näki asian toisin.
2002 kotikisojen puolivälieräottelussa Etelä-Korea voitti Espanjan rankkarikilpailussa. Espanjan tähtipelaaja Raul teki ottelussa kaksi maalia, mutta molemmat osumat liputettiin paitsioksi, mitä Espanjassa pidettiin oikeusmurhana. Välieräottelussa Etelä-Korea koki turnauksen avaustappionsa hävittyään Saksalle 0-1. Pronssiottelussa Turkki voitti korealaiset 3-2.
Saksan MM-kisoissa 2006 Etelä-Korea ei kyennyt toistamaan menestystään, vaikka voittikin Togon 2-1. Ranskan kanssa korealaiset pelasivat tasan 1-1, mutta jatkopaikka jäi haaveeksi Sveitsille koetun 0-2 tappion takia.
Joukkue
Etelä-Korean joukkueesta löytyy monta kyvykästä pelimiestä. Suurimmat tähdet ovat Manchester Unitedin Park Ji-Sung ja AS Monacon Park Chu-Yung ja mukana on myös 2002 MM-sankari Ahn Young Hwan, joka nykyisin pelaa kotimaassaan Dalian Shiden joukkueessa. Etelä-Korean liigaa pidetään varsin tasokkaana ja eurooppalaiseen tasoon verrattaessa se vastaisi suunnilleen Sveitsin, Romanian tai Puolan liigaa.
Etelä-Korea pelannee MM-kisoissa 4-5-1 -taktiikalla ja keskittynee vastahyökkäyksiin ainakin Nigeriaa ja Argentiinaa vastaan. Kreikkaa vastaan korealaiset saattavat pelata kahdella kärjellä murtaakseen kreikkalaisten betonipuolustuksen.
Seuraa heitä:
Park Ji-Sung