Erilainen tarina työelämästä: Hyppäsi oravanpyörästä, aloitti unelmaelämänsä – ja epäonnistui

Muutin Suomesta paratiisisaarelle, aloin kirjailijaksi, nyt toteutan unelmaani! Kuulostaako tutulta?

Huffington Post -lehti jakoi erilaisen elämänmuutostarinan.

Jo Fraser halusi hypätä oravanpyörästä, kuten niin monet muutkin.

– On vaikeaa avata Facebook tai Instagram nykyään ja olla löytämättä artikkelia, jonka otsikko on mallia "otin loparit matkustellakseni maailmalla". Nämä värikkäillä italialaisen jäätelön ja mahtavan näkymän edessä poseeraavien tyttöjen kuvilla koristetut artikkelit ovat yhtä monilukuisia kuin luteet hostellin patjassa, Fraser maalailee.

– Olin varma siitä, että kaikki menisi hyvin. Pian olisin yksi niistä ihmisistä, joilla on kerrottavanaan menestystarina ja värikkäiden valokuvien paraati todistaisi mahtavan pakoni jokapäiväisestä raadannasta, Fraser kuvaa.

– Kun lähestulkoon hyppelin ulos harmaasta rakennuksesta, muistan ajatelleeni, että edessäni ovat parhaat vuoteni eikä minun enää tarvitse astua sieluani syövään toimistoon.

Onnea varjosti epäilys 

Fraser osti lipun Thaimaahan ja oli varma onnistumisestaan. Hetken elämä oli ihanaa: rantoja, vaelluksia Himalajalla, retkiä saksalaisiin metsiin, jopa kameliratsastusta muinaiseen kaupunkiin. Fraser tapasi myös uuden parhaan ystävänsä ja koki suurta onnea.

Onnea varjosti kuitenkin epäilys ja kauhu rahojen loppumisesta.

– Auringonlasku Thaimaan rannalla oli ilmainen, bussimatka rannalle ei. Myöhäisillan nauru ja ilo Ateenan kaduilla oli ilmaista, mutta halpa hostellipaikka kaupungin syrjäisellä kulmalla maksoi silti 18 euroa. En uskaltanut katsoa tiliotettani viikkoihin, Fraser muistelee.

– Käteni hikosivat ja sydäntäni kylmäsi joka kerta, kun jouduin katsomaan tilini saldoa automaatilla. Vaikka blogistani tuli jatkuvasti suositumpi, se ei tuottanut yhtään rahaa, eikä tuota vieläkään.

Monet palaavat takaisin toimistoihin

Fraser huomasi pian, että hänen kuvissaan näkyi maailmanmatkaajan unelmaelämä, joka todellisuudessa oli stressin värittämää. Lopulta hän joutui pyytämään vanhemmiltaan rahaa vain päästäkseen lentokentältä junalla ystävänsä kotiin.

– En kadu matkoistani sekuntiakaan, mutta kadun sitä, etten ollut realisti silloin, kun automaatin tilisaldo läheni nollaa. Totuus on, että työviisumia on joskus mahdotonta saada, blogin kävijämäärät jumittavat, tietokoneita varastetaan ja unelmatyötä ei aina saa, vaikka työskentelisi sormensa verille, Fraser toteaa.

– Tässä viesti idealistilta toiselle: kun seuraavan kerran luet elämänmuutosartikkelin, muista, etteivät kaikki onnistuneet. Monet palasivat kotiin, avasivat tietokoneen ja alkoivat lähetellä työhakemuksia. Ja se on ihan okei!

Unelmaelämä voi onnistua! Katso vaikka:

Vertasimme naisen arkea Suomessa ja Indonesiassa – kumpi voitti?

Suomalainen Heini opettaa sukellusta Indonesiassa: Paratiisissakin on omat haasteensa

Miksi unelmat kuolevat aikuisiällä? Asiantuntija: Osa ihmisistä menettää toivonsa 

Ammatti-unelmoija Daniel Sá Nogueira: Ihmisellä tulisi olla yksi tai kaksi unelmaa

Suomalaispariskunnan matka kestänyt jo yhdeksän vuotta – näin rahat riittävät

Suomalaiset yhdeksän vuotta maailmalla: Tämä ei ole irtiotto!

Lähde: Huffingtonpost.com