Venäjän aloittaessa täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopussa, Ukrainan joukot olivat valmiina. Laajaan hyökkäykseen varauduttiin jo Krimin miehityksestä vuodesta 2014 lähtien. Ukraina on menestynyt sodassa melko hyvin, mutta lisää aseapua tarvitaan.
AFP / Lehtikuva MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
MTV Uutisten erikoishaastattelussa Ukrainan ilmavoimien everstiluutnantti Yurii Ihnat avaa Ukrainan menestyksen taustoja Venäjän hyökkäystä vastaan.
Ihnat kertoo, että ukrainalaiset ymmärsivät konfliktin jatkuvan vielä pitkään jo vuonna 2014 Venäjän miehittäessä Krimin niemimaan. Pian sen jälkeen Venäjä miehitti myös ison osa Donetskin ja Luhanskin alueita, jolloin kovat taistelut Itä-Ukrainassa alkoivat.
– Vuonna 2014 allekirjoitettiin ensimmäinen Minskin sopimus, jossa Ukraina sitoutui, sekä länsimaiden että Venäjän painostuksen alla, olla käyttämättä sotilasilmavoimia miehitetyn Donetskin ja Luhanskin alueilla, Ihnat kertaa MTV Uutisille.
Lue myös: Kampittaako Ukraina Venäjän voitonpäivän paraatin? "Ukraina ei anna periksi – siellä kaadutaan saappaat jalassa viimeiseen sotilaaseen"
Valmistautuminen alkoi jo 2014
Ukrainan armeija on valmistautunut Venäjän laajamittaiseen hyökkäykseen Krimin miehityksestä lähtien. Pelätty hyökkäys tapahtui helmikuun 24. päivänä kahdeksan vuotta myöhemmin.
Näiden vuosien aikana Ukrainan armeija on kasvattanut taistelu- ja ilmatorjunnan kapasiteettiaan esimerkiksi kouluttamalla lentäjiä ja korjaamalla vanhaa sotakalustoa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainan ilmavoimat on ottanut käyttöön ilmatorjuntajärjestelmiä ja harjoitellut niiden käyttöä risteilyohjuksia jäljittelevien lennokkien avulla.
– Hersonin alueella sijaitsevalla Yahorlykin sotilasharjoitusalueella olemme harjoitelleet osumista ilmamaaleihin ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä Buk M1, S-300 ja muilla. Olemme harjoitelleet sellaisten ilmamaalien ampumista alas, jotka jäljentävät tarkasti risteilyohjuksia, Ihnat sanoo.
Lue myös: Ukraina taistelee Venäjää vastaan samalla päättäväisyydellä kuin Suomi talvisodassa – Stalinia ja Putinia yhdistää yksi selkeä asia
Täysimittaiseen hyökkäykseen osattiin varautua
Ukrainan puolustus- ja ilmavoimat ovat kestäneet paremmin kuin aluksi arvioitiin. Ukrainassa sotilaita oli aktiivipalveluksessa vuonna 2020 noin 200 000 miestä, kun taas Venäjällä vastaava luku oli 850 000. Armeijan koon suhteen Venäjällä on siis moninkertainen ylivoima Ukrainan joukkoihin verrattuna.
Ihnatin mukaan Ukraina sai tietoa mediasta ja länsimaiden tiedustelupalveluista Venäjän suunnitelmista ennen täysimittaisen hyökkäyksen toteutumista.
Venäjä vei joukkojaan lähelle Ukrainan rajaa jo kuukausia ennen hyökkäyksen käynnistämistä. Venäjän mukaan kyse oli tuolloin vain harjoituksesta.
– Kahden kuukauden aikana saimme tietoa, että jotain on tulossa ja että kyseessä ei ollut pelkkä harjoitus. Käsittelimme erilaisia skenaariota. Myös sitä, mitä lopulta tapahtui 24. helmikuuta eli laajamittainen raketti-isku koko Ukrainan alueelle.
Lue myös: Von der Leyen: Venäjä näyttää syyllistyneen sotarikoksiin
Ensimmäinen kohde oli Ukrainan ilmavoimat
Ihnatin mukaan Venäjän ensimmäinen kohde oli Ukrainan ilmavoimat. Ilmavoimien lisäksi Venäjä halusi tuhota radiotekniset joukot, joita everstiluutnantti kuvailee ilmavoimien silmiksi.
– Vihollisen tarkoituksena oli tuhota meidän ilmatorjuntamme. Se oli ykköstehtävä. Saadakseen ilmatorjunta tehottomaksi vihollinen halusi tuhota radiotekniset joukot – ilmatorjunnan silmät. Ne näkevät tilanteen sekä maan sisällä, että kaukana maan ulkopuolella, naapurimaissa.
– Vihollinen halusi myös tuhota ilmatorjuntajoukot ja sotilasilmailun eli sotilaslentokoneet ja lentokentät. Ne ottivat ensimmäisen iskun vastaan. Olimme valmistautuneet siihen. Ymmärsimme, että näin voi käydä.
Ukraina osasi siis odottaa Venäjän hyökkäävän ilmavoimien kannalta strategisiin paikkoihin. Ukraina sai tiedustelupalvelulta tarkan tiedon iskun ajankohdasta, joten sotakalustoa ja ihmisiä pystyttiin siirtämään pois ennen hyökkäystä.
Lue myös: Tältä näyttää nyt Tshernobylin voimalassa venäläisten lähdettyä – työntekijät estivät sotilaita aiheuttamasta mahdollista katastrofia
Vastarinta jatkuu, koska vetäytyä ei voi
Menestyksestä huolimatta Ukrainan ilmavoimat on kärsinyt myös tappioita. Ilmatorjuntajärjestelmä ei ole enää niin kattava, että se suojelisi koko maata.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ihnatin mukaan tilanteessa on kuitenkin selviydyttävä ja tehtäviä suoritettava olemassa olevien resurssien mukaan.
– Ukraina seisoo, me seisomme omien kansalaistemme, omien lastemme ja oman maamme puolesta. Mutta me myös vartioimme Euroopan arvoja, demokraattisia arvoja. Me jatkamme vastarintaa, koska emme voi vetäytyä.
"Venäjän armeija ei ole niin luja ja voittamaton"
Venäjän joukot ovat kärsineet isoja tappioita, vaikka venäläinen media väittää toisin.
Ukraina on kertonut tuhansista kaatuneista venäläisistä sotilaista, kun taas Venäjä itse puhuu korkeintaan muutamista sadoista.
– Tähän mennessä olemme ampuneet alas yli 140 vihollisen sotalentokonetta, yli 130 helikopteria, kymmeniä risteilyohjuksia ja noin 90 lennokkia.
Ihnat sanoo, että tietoja vihollisten tappioista täsmennetään taisteluiden jatkuessa kiivaina.
– Yritämme laskea tappiot mahdollisimman tarkasti, ei niin kuin Venäjän puolustusministeriö, joka on jo televisiopuheiden perusteella "tuhonnut" kolme Ukrainan armeijaa.
– Venäjän televisio sanoo, että 90 prosenttia Ukrainan ilmatorjunnasta olisi jo tuhottu. Ettei olisi lentokenttiä tai ilmatorjuntaohjusjoukot toimivat vain siellä täällä. Joka päivä vihollisella on tappioita.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ihnat sanoo Venäjän lentokoneiden olevan uusia ja iloitsee siitä, että Ukraina on saanut puolustettua itseään 1980-luvulta peräisin olevalta sotakalustolta.
– Tämä vielä kerran näyttää, että Venäjän armeija ei ole niin luja ja voittamaton, kun lyömme sitä omassa maassa Neuvostoliiton ajan aseilla ja kovalla taisteluhengellä.
Ukraina pyytää aseapua ja ilmatilan sulkemista
Everstiluutnantti Ihnat sanoo Ukrainan olevan erittäin kiitollinen maan saamasta avusta ja tuesta. Lisätuelle olisi kuitenkin tarvetta.
– Me pyydämme kuitenkin länsimaita, Yhdysvaltoja, Britanniaa ja EU-maita, jotka auttavat Ukrainaa eniten, antamaan meille aseellista tukea, joka voisi auttaa meitä voittamaan tämän sodan.
– Melkein koko sivistynyt maailma tukee Ukrainaa. Vain valtiot, jotka ovat kokonaan Venäjän vaikutuksen alla, voivat tukea sen toimia kansainvälisellä tasolla. Koko maailma taputtaa Ukrainalle seisten, antaa meille humanitaarista ja taloudellista apua, painostaa miehittäjämaata pakotteiden avulla.
Ihnat vetoaa myös kansainväliseen yhteisöön ilmatilan sulkemiseksi.
– Me tiedämme nyt, että ilman ilmatilan sulkemista emme onnistu suorittamaan tehtäviä eikä voittamaan.
"Tämä ei ole vain sota, tämä on kansanmurha"
Ukrainalla on tällä hetkellä pula esimerkiksi kannettavista ohjuksista. Ukrainan ilmavoimat ei enää pysty toimimaan tehokkaasti Venäjän miehittämillä alueilla, sillä Venäjä on tuonut alueille uusia ilmatorjuntajärjestelmiä.
– Sellaisissa oloissa nyt taistelemme. Heillä on moderneja lentokoneita. He ovat sijoittaneet kymmeniä miljardeja dollareita lentokoneiden modernisointiin ja rakentamiseen. Heillä on tuhansia erityyppisiä ohjuksia, joita ammutaan maasta, mereltä ja ilmasta.
– Venäjä pudottaa pommeja, jotka tuhoavat asuinkortteleita, taloja ja lastentarhoja. Pommi-iskuissa on jo kuollut tuhansia siviilejä, yli 150 lasta. Tämä ei ole vain sota, tämä on kansanmurha. Siksi tarvitsemme apua, Ihnat vetoaa.
Apua Yhdysvalloista?
Ihnatin mukaan Ukrainan ilmavoimat ottaisivat mielellään vastaan neuvostoaikaisia aseita, kuten hävittäjiä ja lentokoneita, kuten Mig-hävittäjiä, SU-lentokoneita, joita monilla EU-mailla on varastoissaan.
Lisäksi hän toivoo myös moderneja hävittäjiä, koska Ukraina haluaa taistella tehokkaammin Venäjää vastaan.
Yhtenä vaihtoehtoja Ihnat mainitsee Yhdysvalloissa käyttössä olevat F-15, F-16 ja F-18 -mallit. Everstiluutnantti uskoo, että Ukrainan joukot pystyisivät oppimaan niiden käytön nopeasti.
– Kalifornialaiset lentäjät kävivät meillä Hmelnitskin alueella vuonna 2018. Meidän lentäjillämme on kokemusta lentämisestä näillä koneilla. Meillä on jo tekninen suunnitelma siitä, miten voimme saada nämä lentokoneet ja miten voimme käyttää ja korjata niitä.
Ihnatin mukaan ainoastaan poliittinen päätös enää estää amerikkalaiskoneiden käyttöönoton. Lentäjät voisivat harjoitella uusien koneiden käyttöä paikan päällä Ukrainassa tai yhteistyökumppanimaissa, joissa koneet ovat jo käytössä, sekä simulaattoreissa.
Pentagonin tietojen mukaan Venäjä on laukaissut Ukrainan alueelle jo yli 1000 ohjusta. Ihnat arvelee, että osa ohjuksista on mahdollista varustaa ydinkärjillä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäjä iski Odessan kaupungin polttoainevarastoon 3. huhtikuuta.AFP / Lehtikuva
Avainasemassa ilmatorjuntajärjestelmä
Uudelle ilmatorjuntajärjestelmälle olisi huutava tarve, sillä se on tehokkain tapa torjua ilmaiskuja.
– Ohjuksia ammutaan alas ilmatorjuntajärjestelmillä. Jotta tämä toimisi, laukaistut ohjukset pitää aluksi havaita varoitusjärjestelmän avulla ja välittää tieto mahdollisimman nopeasti. Sitten ohjukset voi ampua alas lennon eri vaiheissa.
Ihnat sanoo ohjuksen nopeuden olevan noin 800 kilometriä tunnissa. Ohjukset voidaan laukaista satojen kilometrien päästä kohteesta ja ne lentävät noin 50 metrin korkeudella.
Ilmatorjuntajärjestelmä havaitsee ohjuksen likimääräisen reitin ja aiheuttaa ilmahälytyksen koko sillä alueella, johon ohjus voi osua.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukraina on puhunut ilmatorjuntajärjestelmän tarpeesta muun muassa Norjan hallitukselle.
– Tietenkin olisi hyvä saada parhaat, kuten Patriotit, mutta kyllä tällä hetkellä olisi hyvä saada halvemmatkin, joskin tehokkaat ja liikkuvat järjestelmät, kuten norjalainen NASAMS. Tästä tarpeesta Ukrainan presidentti on jo puhunut Norjan hallitukselle.
Ihnatin mukaan sillä olisi suuri merkitys, koska siten Ukraina voisi itse huolehtia ilmatilastaan ilman muiden maiden väliintuloa.
– Tällä tavalla voisimme itse sulkea taivaan ilman muiden maiden puuttumista, koska kukaan ei halua sotia Putinia vastaan.
– Kukaan ei halua sotkeutua tähän konfliktiin, koska venäläinen sotarikollinen Putin uhkaa ydinaseilla koko maailmaa ja maita, jotka auttavat Ukrainaa.
Ukrainassa ilmatorjuntaa on opittu myös sodan aikana. Ihnat sanoo, että aluksi ilmaiskut olivat laajamittaisia ja tulivat yllättäen, minkä vuoksi niitä oli vaikea havaita. Nyt alasammuttujen ohjusten määrä kuitenkin kasvaa.
– Jokaisen sotapäivän kuluessa meidän ilmavoimamme, maavoimamme sekä muut puolustusvoimien yksiköt ampuvat ohjuksia alas yhä tehokkaammin.
– Myös hävittäjät ampuvat niitä alas. Se on vaikeaa, mutta sitä tapahtuu.
"Venäjä on pahuuden valtakunta"
Ihnatilla on viesti myös suomalaisille. Hän vetoaa historiaan, jolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
– Neuvostoliitto päätti 1930-luvulla hyökätä Suomeen ja miehittää osan Suomea ilman mitään ilmeistä syytä käyttäen provokaatiota tekosyynä. Samoja keinoja Venäjä on käyttänyt jo yli 100 vuotta maailman eri maissa.
– Venäjä on pahuuden valtakunta, se on teroristimaa ja rikollinen kuten sen johtokin. Varsinkin se, mitä tapahtui Ukrainassa, on Venäjän toistuva taktiikka: terrori, viha ja murha.